Sitä istuu kaupungin rannassa pää tyhjänä tupakkaa polttaen. Katsoo kun ihmisiä virtaa joka suuntaan. Lapsiperheitä rattaineen, juoppoja riitoineen, opiskelijoita huolineen ja riemuineen.
Joskus kodissa heräsi kesällä aamuvarhaisella ja herätti Rakkaan katsomaan kun metsäjänikset kirmasivat talon nurkalla. Kettu juoksi illalla pellon poikki ja linnut hoitivat pesiään. Jonkun piti huolehtia että tallin ovi on auki pääskyille.
Sitten koitti se aamu kun toinen meni hiljaisuudessa tupakalle kaivon kannelle. Katsoa sitä surumielisesti tietäen. Ehtiä sohvalle huolettoman näköiseksi ennen kuin toinen palaa sisälle ja kuulla sanat:" Minun pitää mennä.."
..Ei saaressa juhlittu Nestorin häitä..
Talon nurkalle lahoaa kyltti: Ydinaseeton vyöhyke
Seuraava unelmoija sen korjaa tai polttaa.
Onneksi se ei totta. Mutta tuodapa tänne joku kaveriksi.