Blogit

Hah. Ei onneksi ole naita vapaa-ajan ongelmia. On tassa taas mukavasti vierahtanyt 4 tuntia koneella. Ja yohan on viela nuori. Palasin siis Dubliniin toissapaivana, mutta en ollut kohdannut yhta kamppiksistani…

..sitä tikulla silmään. Tähän tarvitaan sit ainakin tukkikuorma… kun maailma rusikoi hulluus väijyy nurkan takana kun elämä antaa enemmän kun kestän silloin pakenen kainaloosi sinä parannat sieluni haavat sinä rauhoitat…

Sanoit, että olit mitätön ilman minua Hengittäminenkin olisi vaikeaa Silmäni eivät näe muita Sinä ja minä omenan puolikkaita Elämän verran rinnalla Valhetta, valhetta Sanoit, että olin kaikkesi Nyt vasta näen…

Uusi vuosi ja hulina päälle. Hiphei! Ehkä kuitenkin juhlin mielummin omia saavutuksiani ja täyttyneitä tavoitteita, vaikka pieniä väli-sellaisia, kuin näitä itsestään eteen tulevia tilaisuuksia, vaikka onhan toki mukava kerääntyä kasaan…

Olis ihan sikana kerrottavaa ja kirjoitettavaa… Totuuksia ja ei niin todellisia asioita, jaettavana muille mutta ei vaan jaksa kirjoittaa, ei pysty keskittymään sellaiseen, ei nyt, kun on niin paljon muutakin……

Ei se kukka kuitenkaan, vaan minä! Aamulla tilanne näytti ihan samalta kuin eilenkin, eli unta kaaliin vaan minkä ehtii, mutta sitten iski! Ajatus huomisest toimistopäivästä karmaisi selkäpiitäni ja nousin ponnahtaen…

Sukulaistädit tarjosivat kumpikin tahollaan punssia. Ja suklaata. Vähän oli väkinäistä, mutta hyvä se on edes jouluna nähdä yli 80-kymppisiä rautatätejä, jotka jumppaavat ja käyvät uimassa ja ties mitä. Ja toinen…

Luulen että mulle tulee ens vuonna kolmenkympin Riiiisi! ei muuta..kiitos..kettu kuittaa..

Mikä siinä on ko ensin odottaa suuresti joululoman alkamista ja nyt odottaa jo innolla sen loppumista? Niih, piti olla leppoisa rentoutumisloma täysihoitolassa, äidin ruokapatojen ääressä ja nukkua kaikki kertyneet univelat…