Reponiemi

Näytetään kirjoitukset maaliskuulta 2020.

Globaali pörssikriisi ja kulta - kannattaako kultaan nyt sijoittaa?

Viime ajat ovat olleet harvinaisen ahdistavia monen sijoittajan kannalta. Maailmanlaajuinen talouskriisi väijyy nurkan takana ja sijoittajat hakevat peloissaan turvaa varmoista sijoituskohteista. Vain muutama harva ala on selvinnyt ja jopa saanut koronaviruksen aiheuttamasta taantumasta uutta nostetta.

Yksi varma ilmiö on toistunut synkkien talousnäkymien koittaessa myös menneinä vuosikymmeninä, nimittäin lisääntynyt kiinnostus kultaan sijoittamista kohtaan. Esimerkiksi vuoden 2011 eurokriisissä kullan hinta nousi ennätyslukemiin.

Nyt moni asiantuntija ja tavallinen sijoittaja pohtiikin kuumeisesti, mitä vuoden 2020 koronaviruksen aiheuttama taloudellinen kriisi merkitsee kullan markkina-arvon kehitykselle? Eli toisin sanoen kannattaako kultaan nyt sijoittaa?

Kulta ei ole valuutta

Yhdenkään valtion valuutta ei ole enää virallisesti sidottu kultaan. Silti kulta mielletään jossain määrin edelleen valuutaksi. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, sillä kultaa on käytetty maksuvälineenä vuosituhansien ajan.

Nykyään kullasta tehdään kolikoita, koruja, kultaharkkoja sekä -laattoja. Kulta on mukautunut myös osaksi joka päiväistä puhettamme. Kalliiden asioiden sanotaan olevan ”kullanarvoisia” ja erityisen hienosti toimivan ihmisen ”sydän on täynnä kultaa”.

Kullan hinnan kehitys

Kullan hinta on vaihdellut vuosien varrella. Viimeksi pohjalukemissa käytiin vuonna 2014, kun kullan hinta oli 880 euroa unssilta. Kullan hinta mitataan yleisesti unsseina. Yksi unssi on noin 31,1 grammaa. Tätä kirjoitettaessa kullan hinta on 1473 euroa unssilta. Joten ainakaan kultaa ei voi sanoa aivan tasaiseksi sijoituskohteeksi, vaikka se siltä saattaa äkkiseltään vaikuttaa.

Kulta nykytilanteessa

Helsingin sanomat uutisoi, kuinka kultaharkkomyymälä joutui sulkemaan ovensa Helsingissä. Kultaa ei yksinkertaisesti riittänyt kaikille halukkaille. Lisäksi ihmisten ahtautuminen pieneen kivijalkamyymälän tilaan loi otollisen tartuntariskin ja uhan koronaviruksen leviämiselle.

”Yleensä fyysisten kultaharkkojen hinta on muutaman prosentin yli virallisen maailmanmarkkinahinnan, mutta nyt eroa on noin 17 prosenttia”, kirjoittaa Helsingin sanomat.

Epävarmat ajat maailmantaloudessa saavat ihmiset ostamaan turvallisina pidettyjä sijoituskohteita. Kullan menekki on aina kasvanut, kun markkinoille on hiipinyt epävarmuus ja pörssiyhtiöt ovat antaneet tulosvaroituksiaan. Kultaan sijoittaminen tuntuu nopeasti ajateltuna hyvin varmalta sijoitukselta, mutta onko se sitä?

Kulta vs. osakesijoittaminen

Fyysiseen kultaan sijoittaminen on tehty Suomessa verovapaaksi vuodesta 2000 lähtien. Tämä on varmasti lisännyt osaltaan fyysisen kullan suosiota sijoituskohteena.
Sijoitusmielessä kultaa voi verrata muihin mahdollisiin sijoituksiin, otetaan esimerkiksi yleiset sijoituskohteet osakkeet. Osakkeiden tuotot riippuvat täysin siitä, mitä osakkeita osakkeenomistaja on ostanut kuinka paljon niitä on.

Jos esimerkiksi joku olisi ostanut unssin kultaa sen hinnan ollessa alhaalla vuonna 2014, saisi hän nyt sen myydessään tuplahinnan. Eli voittoa tulisi sata prosenttia, mikä on todella hyvä tuotto.

Toisaalta monet muut yhtiöt ja samalla niiden osakkeet ovat voineet tässä samassa ajassa nostaa arvoaan paljon enemmänkin.

Otetaan esimerkiksi kaikkien tuntema Tesla, Elon Muskin perustama menestystarina. Vuonna 2014 Teslan osakkeen on saanut ostettua 146 dollarilla. Helmikuussa 2020 Teslan osake rikkoi huiman 900 dollarin rajan. Eli oikealla hetkellä ostettaessa ja myytäessä Teslan osakkeesta olisi saanut yli 600 prosentin tuoton.

Tietenkin monet muut yritykset ovat ajautuneet tällä välillä konkurssiin ja niiden osakkeet ovat menettäneet arvonsa täysin. Näin ajatellen kulta olisi ollut paljon viisaampi tapa sijoittaa.

Lopputulema

Kaikki on siis suhteutettava toisiinsa. Kullan arvo heilahtelee samalla tavoin kuin kaikki muukin markkinoilla oleva valuutta tai raha. Sijoittaja ei voi siis varmasti ajatella kullan markkina-arvon kasvavan lineaarisesti aina vain ylöspäin.

Jo kauan ennen koronakriisin aiheuttamaa markkinatalouden kriisiä kullan ostamisesta on ollut montaa mielipidettä. Toiset ovat pitäneet sitä tuotto-odotusten kannalta liian matalana. Monet ovat ottaneet kullan ainakin pieneksi osaksi sijoituksiaan, tai niiden rinnalle. Joka tapauksessa voitaisiin kai olla yhtä mieltä siitä, ettei ketään kultaan ostavaa sijoittajaa voi täysin tyhjäpääksi haukkua.

Kulta tulee mitä luultavammin säilyttämään arvostetun asemansa markkinoilla. Sitä pidetään turvasatamana vaikeiden aikojen koittaessa tai uhatessa. Kullan arvo tulee heilahtelemaan yhdessä maailmantalouden kanssa, ja sen tulevaisuutta ei osaa kukaan varmasti ennustaa.

Pitkällä tähtäimellä kultaa voidaan kuitenkin pitää melko tasaisena sijoituskohteena. Se kukoistaa silloin, kuin suurin osa perinteisistä osakkeista menettää suuresti arvoaan. Minua ei ainakaan haittaisi pitää paria kultaunssia talletuslokerossa pahan päivä varalle.


Kuinka ryhtyä sijoittajaksi – vinkkejä aloittelijalle  2

Oletko jo pitkään halunnut aloittaa sijoittamisen? Mutta ehkä et oikein tiedä miten sijoitusmaailma toimii tai mitä ottaa huomioon alkuvaiheessa. Minkä tahansa uuden asian aloittaminen on tunnetusti se hankalin vaihe, oli kyse sitten rahastosijoittamisesta tai kuntosalijäsenyydestä. Näillä vinkeillä pääset helposti sisälle niihin asioihin, joita jokaisen aloittelevan sijoittajan tulee pohtia.

Mikä sijoitusmuoto sopii parhaiten juuri sinulle?

Sijoitusmuotoja on monenlaisia. Kolme yleistä sijoitusmuotoa ovat suorat osakkeet, osakerahastot sekä asuntosijoittaminen.

Osakkeet

Ostaessasi osakkeita ostat osan yritystä. Yrityksen on täytynyt listautua pörssiin, jotta pysyt ostamaan sen osakkeita.

Yrityksen tuottaessa voittoa voit saada osakkeista osinkoa. Toinen mahdollinen tapa tehdä voittoa on myydä osakkeesi, kun niiden markkina-arvo on korkeampi kuin ostaessasi ne. Osinkoa maksetaan yleensä vuosittain, osakkeesi voi myydä milloin haluat.

Suorien osakkeiden ostaminen vaatii sijoittajalta alaan perehtyneisyyttä. Voitot voivat olla jo lyhyessäkin ajassakin huimat, mutta niin voivat tappiotkin. Hyvänä puolena on, että suoriin osakkeisiin sijoittava voi ostaa juuri haluamansa yhtiön osakkeita juuri niin paljon kuin haluaa.
Vaatii kuitenkin hieman sijoituskokemusta, hyvää osakevainua ja ehkä tuuriakin, jotta sijoittaja osaa valita voittoa tuottavia osakkeita.

Osakerahastot

Sijoittaessasi osakerahastoon sijoitat myös osakkeisiin. Osakkeet on sijoitettu rahastoihin, joita hoitaa pankki. Ostaessasi osuuden rahastosta luotat siihen, että rahastossa on fiksusti valittuja osakkeita. Salkunhoitaja (tai tietokone) valitsee rahaston osakkeet. Osakerahastot menevät yleensä ryhmittäin esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai tietyn alan (esim. metsäteollisuus) mukaan.

Osakerahastot ovat omiaan pitkäaikaiselle ja kärsivälliselle sijoittajalle. Tuotot voivat kasvaa suureksi pitkän ajan kuluessa, mutta myös riskit ovat olemassa. Rahastot ovat yleensä hyvin hajautettuja, joten jos yksi yhtiö menisi konkurssiin, se ei heilauta paljoa koko rahaston arvoa.

Asuntosijoittaminen

Kolmas tapa sijoittaa on melko erilainen kuin edelliset. Asuntosijoittaminen vaatii tietenkin suuren alkupääoman. Asunto pitää ostaa, ja käsiraha on yleensä noin 10 - 20 prosenttia asunnon hinnasta. Loput asunnon arvosta otetaan yleensä velaksi pankista.

Tuottoa asunnosta saa vuokrana vuokralaiselta tai kun asunto myydään. Suomi on epätasaisesti asutettu maa ja asunnon sijainti vaikuttaa suoraan asunnon arvoon sekä asunnosta saadun vuokran suuruuteen.

Asuntosijoittamisen riskejä ovat asunnon arvon lasku tai se, ettei sopivaa vuokralaista löydy ja asunto on tyhjillään pitkään. Asuntosijoittaminen jatkaa suosiotaan alueilla, joilla asunnon arvon nousu on lähes taattu.

Sijoittajan kannattaa sijoittaa asuntoon, joka on lähellä palveluita ja oppilaitoksia. Opiskelijat vuokraavat valtavasti asuntoja, pääosin yksiöitä ja kaksioita. Ostopäätöstä miettiessä kannattaa myös muistaa, että isompia perheasuntoja on hankalampi saada vuokralle kuin pieniä asuntoja.

On olemassa myös asuntosijoitusrahastoja. Nämä vaativat pienemmän alkupääoman kuin suora asuntosijoittaminen, mutta tuototkin jäävät välikäsien takia usein pienemmiksi.

Kuinka paljon pystyt sijoittamaan?

Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on ensiarvoisen tärkeä asia pohtia kunnolla. Jokaisella meistä on hyvin erilaiset tulot ja menot. Onhan selvää, että jos tulosi ovat 3000 euroa kuukaudessa, pystyt sijoittamaan huomattavasti enemmän kuin 1700 euroa kuukaudessa nettoava sijoittaja.

Sijoitus on mahdollista aloittaa myös kertaluontoisesti isona summana. Useimmat aloittelevat sijoittajat kuitenkin suosivat kuukausittaista sijoitustapaa. Voit tehdä kuukausittaisesta talletuksesta automaattisen, jolloin osakesalkkusi kasvaa lähes huomaamatta.

Varaudu riskeihin

Ei ole väliä, sijoitatko kuukaudessa 50 euroa vai 500 euroa. Tärkeintä on muistaa, että jos haluat sijoittaa osakkeisiin, voit pahimmassa tapauksessa menettää kaikki sijoittamasi rahat yhtiön mennessä konkurssiin. Konkurssin ja sijoitusten arvon romahtamisen mahdollisuus on otettava aina huomioon. Tämä ei tietenkään ole kovin todennäköistä, varsinkin jos osakkeet on hajautettu hyvin. Pidä siis kokonaistaloudestasi huolta, ja ajattele sijoitusrahojasi ”ylimääräisenä” rahana.

Muista pitää käyttötililläsi sen verran rahaa, että voit tarvittaessa ostaa esimerkiksi uuden kannettavan tietokoneen tai silmälasit. Saat tietenkin osakkeitasi myytyä tarvittaessa, mutta se kannattaa tehdä harkitusti eikä siksi, että tarvitset rahaa arjen tilanteisiin välittömästi.

Jos innostuit sijoittamisen aloittamisesta tavalla tai toisella, kannattaa asiaan perehtyä lisää. Internet ja kirjastot ovat pullollaan sijoitusartikkeleita ja kirjoja, joten informaatiota on varmasti tarpeeksi tarjolla kaikille halukkaille. Kun haet tietoa sijoittamisesta, muista lähdekritiikki. Siellä missä on paljon informaatiota, on myös disinformaatiota. Tärkeintä on tunnistaa itsellesi sopivin sijoitustyyli ja rahalliset mahdollisuudet. Onnea matkaan!