Miten luottamuspulasta toivutaan?

[b]KYSYMYS: Miten luottamuspulasta toivutaan? Olen 29 vuotias nainen ja ollut mieheni kanssa 9 vuotta. Vuosien saatossa kykyni luottaa häneen on hävinnyt kokonaan. Hänellä on tapana tehdä kaikki päinvastoin kun pyydän. Kerron hänelle hyvinkin henkilökohtaisia asioita pyyntöjen taustalta ja toivon aina että nämä asiat lähentäisivät meitä. Olen ollut kiusattu peruskoulussa ja kiusaaminen on ilmennyt erityisesti ulkopuolelle jättämisenä ja hyljeksimisenä. Tällöin opin ulkopuolisuuden tunteeseen koulussa, mutta kotona onneksi noin täydellistä hyväksyntää omana itsenäni. Kuitenkin toistuvasti mieheni jättää minut ulkopuolelle suhteestamme tai ihan kirjaimellisesti muittenkin seurasta. Petyn suunnattomasti enkä luota että mieheni haluaa minulle hyvää elämää ja uskon ettei hän hyväksy minua tällaisena kuin olen. Tuntuu että minun pitäisi olla täysin erillinen. Luottamuspulaa aiheuttaa myös se että hän valehtelee minulle käytännössä kaikesta, koska on päättänyt joskus että valehteleminen minulle suututtaa minua vähemmän. Lisäksi on ollut myös uskottomuutta hänen puoleltaan, jonka myös koin osaltani suuresti. Riittämättömyyden tunnetta on paljon. Voinko luottaa tähän mieheen että hän haluaa minulle hyvää?[/b] [b]VASTAUS:[/b] Kirjoitit luottamuspulasta, jota koe suhteessa mieheesi. Mietit haluaako hän sinulle hyvää. Kun luin kirjeesi, jäin miettimään saatko kumppaniltasi lainkaan arvonantoa, kunnioitusta ja rakkautta. Kerrot että koet toistuvasti ulkopuolisuutta suhteessanne. Sinun on vaikea luottaa mieheesi ja siihen, että hän hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Kerroit myös, että hän on ollut sinulle uskoton. Kerroit vielä että olet yrittänyt toimia niin, että lähentyisitte toinen toisianne. Kaiken kaikkiaan kirjeesi perusteella kuulostaa ettei suhteessanne ole sellaista vastavuoroisuutta ja tasa-arvoisuutta, joka saisi sinut voimaan siinä hyvin. Sain vaikutelman että sinä olet ainoa joka panostaa suhteeseen ja koettaa ”puhaltaa siihen henkeä”. Mahtaako asia olla näin? Mitä kumppanisi tekee suhteenne eteen? Onko teille mahdollista keskustella asiasta? Voisiko olla hyvä miettiä, mitä hyvää suhteessanne on? Mikä saa sinut pysymään yhdessä kumppanisi kanssa? Osoittaako hän millään tavalla välittävänsä sinusta, kunnioittavansa ja rakastavansa sinua? Ainakaan kirjeessäsi et kerro mistään sellaisesta. – Mietin sitäkin, että joskus ilmaisemme välittämisemme eri tavoin ilman että hoksaamme sitä: toiselle kotitöiden tekeminen on tapa osoittaa, että välittää toisesta, toinen taas kaipaa enemmän sanallista viestintää. Voiko teidän suhteessanne olla tämäntapaista vuorovaikutuksen erilaisuutta? Kerroit myös uskottomuudesta: kertomasi perusteella ymmärsin että sekin satuttaa sinua suuresti, enkä yhtään ihmettele! Parisuhde on ihmissuhde, jossa meidän pitäisi voida kokea olevamme turvassa ja rakastettuja omana itsenämme. Jos toinen rikkoo luottamuksen pettämällä toista, satuttaa se kipeästi ja traumatisoi petetyn osapuolen. Miten olette käsitelleet asiaa? Millä tavalla kumppanisi on alkanut rakentaa rikkomaansa luottamusta? Katuuko hän tekoaan? Onko hän pyytänyt anteeksi? Uskottomuus on parisuhteessa suuri kriisi ja ammattiapu on useimmiten tarpeen. Jos haluatte jatkaa yhdessä niin, että kumpikin voi suhteessanne hyvin, on molempien sitouduttava siihen. Parisuhde ei voi rakentua sen varaan, että vain toinen rakentaa sitä. On tärkeää pysähtyä keskustelemaan asiasta kumppanin kanssa. Ilman vuorovaikutusta ei synny ymmärrystä. Ilman ymmärrystä ei synny yhteyttä. Toisen käytöksen, tekojen ja puheiden ymmärtäminen on parisuhteessa erityisen tärkeää. Mietin, kannattaisiko teidän hakeutua ulkopuolisen avun piiriin? Kun omaa parisuhdetta tutkailee kolmannen näkökulmasta, voi kumpikin osapuoli havahtua uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Voi syntyä jotain uutta. Toisaalta voi pitää mielessä senkin vaihtoehdon, että huonoon suhteeseen ei tarvitse jäädä. Voit miettiä esimerkiksi mitä sinä haluat elämältä? Mitä haluat parisuhteestasi? Onko se taakka vai voimavara? Mitä menettäisit ja mitä saisit tilalle jos lähtisit suhteesta? Näitä kysymyksiä voit miettiä itseksesi, mutta on hyvä muistaa että esimerkiksi perheneuvontaan voi hakeutua yksinkin. Joskus jo toisenkin osapuolen tekemät löydöt voivat tönäistä parisuhteen dynamiikan aivan uudelle uralle. [i]Olli, perheneuvoja[/i]