Petetty olo

[b]KYSYMYS: Olen 25v mies ja olen seurustellut 4v puolisoni kanssa. Meillä on yhdessä kaksi lasta 10kk tyttö ja 2v poika. Suhteemme on melkein aina ollut hankala, yhteiset asiat ja tekemiset ovat vähissä varsinkin nykyään. Suhteemme suurin riidan aiheuttaja on ollut läheisyys, rakkauden osoittaminen ja seksi. Viime aikoina asiat kuitenkin ovat kärjistyneet ja rauhaa ei meinaa syntyä. Taustalla suurin tekijä on minun luottamuspula häneen, koska keväällä puolisoni oli risteilyllä virossa ja laivalla illan päätteksi hän oli päätynyt laivalla esiintyneen yhtyeen seuraan. Tästä yö oli jatkunut bändin jäsenen hyttiin, jossa he olivat keskutelleet moninaisista asioista. Jostain syystä hän ei kuitenkaan ollut enää palannut omaan hyttiin vaan jäi yöksi tämän tuntemattoman miehen luokse. Tuntuu että en pääse asiasta yli vaan tunnen itseni välillä jopa vainoharhaiseksi ja todella uupuneeksi asian edessä. Mitä keinoja tälläisessä asiassa on? Haluan jatkaa perheenä puolisoni kanssa, mutta en tiedä miten se on mahdollista. Tämä vuosi on muutenkin ollut meille raskas tyttäremme sairaus on vaatinut paljon aikaa ja varsinkin puolisoni on ollut myös tämän vuoksi etäinen. Puolisoni mielestä en olisi saanut loukkaantua laivalla tapahtuneesta koska mitään ei tapahtunut. Minusta taas tuntuu siltä kuin minua olisi petetty. Miten voisimme yrittää jatkaa tähän asti olemme yrittäneet pärjätä yksin olisko mahdollisesti pariterapiasta apua, molemmat kuitenkin haluavat olla yhdessä. Ps. Saanko tuntea laivalla tapahtuneesta asiasta suuttumusta/pettymystä? Välillä jo mietin, että onko minun päässä vika koska asia vaivaa minua päivittäin. [/b] [i]Pete[/i] [b]VASTAUS:[/b] Hyvä Pete, kiitos meilistäsi. Kerroit, että parisuhteessanne on aina ollut hankaluuksia ja eniten riitelette läheisyydestä, rakkauden osoittamista ja seksistä. Onkohan niin, että teillä on ainakin jossakin määrin erilaiset tarpeet ja ehkä käsityksetkin näistä edellä mainituista asioista? Erilaisuus voi olla parisuhteen rikkaus, jos molemmat hyväksyvät ja kunnioittavat toistensa erilaisuutta ja ovat valmiita tietynlaisiin kompromisseihin. Toisaalta tarve läheisyyteen ja etäisyyteen vaihtelee samallakin ihmisellä eri aikoina. Joskus käy niin, että samalla kun toisella olisi tarve suurempaan läheisyyteen, niin toinen tarvitsee enemmän omaa tilaa. Toisessa kohtaa elämää asetelma saattaa kääntyä toisin päin. Parisuhde on haastava, mutta antoisa laji 😉 Te elätte nyt haasteellista aikaa kahden pienen lapsen kanssa. Pienen tyttärenne sairaus kuormittaa teitä. Onkohan teillä tukiverkostoa käytössä eli saatteko esimerkiksi lastenhoitoapua ja mahdollisuutta välillä hengähtää aikuisten kesken? Jos näin ei ole, suosittelen teitä kääntymään lastenneuvolanne puoleen ja tiedustelemaan alueenne tukipalvelumahdollisuuksia. Mitä parisuhteeseenne tulee, niin olet ymmärrettävästi loukkaantunut ja pettynyt. Luottamustasi on koeteltu eikä puolisosi kuullosta kuvauksesi perusteella ottavan oikein vastuuta asiasta. Sinänsä myönteistä on, että hän on rehellisesti kertonut laivareissunsa tapahtumista. Minkälaiset pelisäännöt teillä on vastakkaiseen sukupuoleen tutustumisesta? Olisiko puolisollesi ok, jos sinä kertoisit hänelle vastaavanlaisen tapahtumasta, jossa olisit viettänyt aikaa vieraan naisen hytissä? Kirjoitit, ettei puolisosi ymmärrä loukkaantumistasi, koska hänen näkökulmastaan mitään (erityistä) ei laivalla tapahtunut. Sinulla on kuitenkin täysi oikeus omiin tunteisiisi. Tämä luottamustasi rikkonut asia olisi hyvä saada keskusteltua ja selviteltyä, jotta voisitte jättää sen ajastaan taakse ja jatkaa eteenpäin. Luottamus voi palautua ajan myötä, jos molemmat sitoutuvat sen uudelleenrakentamiseen. Kysyit, olisiko pariterapiasta apua. Suosittelen sitä lämpimästi! [url=http://evl.fi/perheneuvonta]Kirkon perheneuvonta[/url] tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua tällaisissa(kin) tilanteissa. Pariterapiapalveluita löytyy myös yksityispuolelta. Kaikkea hyvää koko perheellenne! [i]Perheneuvoja Kaisa[/i]