Puoliso tupakoi salaa

[b]KYSYMYS: Miten minun pitäisi suhtautua kun puolisen vuotta sitten avopuolisoni rupesi pitkän tauon jälkeen polttamaan minulta salaa? 2-3 vuotta sitten Tallinnassa lomailtiin ja puolisoni ehdotti siellä, että ostetaan loma-aski tupakkaa. Niin sitten tehtiin. Niin noin puoli vuotta sitten se jäi kiinni tupakoinnista ja silloin rupesi kotoa löytymään piilotettuja tupakka-askeja useita. Siitäkös se soppa syntyi ja ne riidat. No sitten sovimme ja tehtiin paperinen sopimuskin siitä tupakoinnista ja muistakin kodin järjestyssäännöistä kun hänellä on kaksi poikaa, jotka ovat jokatoinen viikko meidän vasta ostetussa ok- talossamme. Kirjoitimme sopimukseen tupakoinnista seuraavaa. Tupakoidaan vain silloin kun otamme alkoholipitoisia juomia, jos jää askiin tupakkaa, niin aski hyllylle/kaappiin seuraavaa kertaa varten. No saattoi jonkinaikaa sekin pitää. Mutta se taas kertaalleen petti minut ja veti suoraan sanottuna taas maton alta! Siitä taasen kun olimme riidelleet tovin aikaa eikä puhuttu 1-2 mitään toisillemme. Minä olen omaa nikotiiniriippuvuutta hoitanut nuuskalla jos sitä on ollut tarjolla ja nikotiinipurkalla. Kerran sitten avopuolisoni ehdotti että hän lopettaa tupakoinnin, jos minä lopetan nuuskan käytön. Minä samalta istumalta nakkelin nuuskarasiat roskiin ja sovimme että kumpikin saa käyttä nikotiinipurkkaa. Eipä se hänellä sekään lupaus pitänyt. Mitä teen? Nyttenkin emme ole paljoa puheltu, mullisteltu vain toisiamme kohtaan. Ainut mitä tässä puhuimme kun hänen isänsä kuoli äkillisesti, niin tietenkään en voinut häntä jättää yksin häntä surun hetkellä, joten olin hänen ja hänen äitinsä tukena kuten pitääkin surunhetkellä olla. Nyt kuitenkin kun siitä on pian 2 viikkoa aikaa, niin rupeaa tuleen ne vihat pintaan siitä tupakoinnista. Tupakkaa se ei ole ite varmaankaan kauheasti ite ostanut, mutta hänen siskolta ja kavereilta se sitä saa. Hänen sisko sanoi, että hän on aikuinen ihminen päättämään tupakoiko vaiko ei! Totta se on sekin, mutta minusta se tuntuu hullulle, että hän on ennen voinut olla polttamatta. Eli se lopetti silloin 5 vuotta sitten kun rupesimme seurusteleen. Miksi se ei pystyisi siihen nyttenkin, että saisimme perheasiat kuntoon. Eilen viimeksi se vain sanoi, että hän ei enää lupaa mitään sen lopettamisen suhteen. Voi olla että lopetan tai poltan silloin tällöin, miten vaan, hän tokaisi. Minusta se ei poista riitoja. Tuo asia vaikuttaa myös sukupuoliseen kanssakäymiseen. Ei vaan tee mieli. Riidellään vaan. Sekin tässä vielä risoo, että hänellä on astma ja kuorsaa aivan kauheasti. Suorastaan niin kovasti että joudun nukkumaan joka yö korvatulpat korvissa. Ei se vain sitä halua ymmärtää, että tässä on kysymys hänen terveydestäänkin.[/b] [b]Voisitteko neuvoa minua mitä/ miten suhtaudun tuohon hänen tupakointiin jne???[/b] [i]Loppuun palanut mies[/i] [b]VASTAUS:[/b] Hyvä loppuun palanut mies, Kirjeestäsi välittyi hyvin epätoivosi ja hätäsi tilanteestanne. Jäin kuitenkin miettimään, että miksiköhän tupakointi on vienyt teidät näin syvälle riitelyn ja epäluottamuksen tunnelmiin. Mistä te itse asiassa pohjimmiltaan riitelettekään? Mitä riitelyn alla on? Oletko miettinyt miksi se tuntuu sinusta niin pahalta, että puolisosi tupakoi? Joskus me yritämme vaikuttaa puolisomme elintapoihin koska olemme huolissamme. Saatamme jopa pelätä, että jos hän ei muuta tapaansa, niin pahimmillaan siitä seuraa että hän sairastuu tai jopa kuolee. Eli puolison tietty elintapa voi herättää menettämisen pelon. Joskus on myös niin, että puolison käyttäytyminen, esim. tupakointi, saattaa tuoda muistuman jostain lapsuudesta, esim. tilanteesta, jossa aikuiset polttivat nautittuaan alkoholia tai ollessaan hermostuneita, tmv. Tällöin ihminen saattaa tiedostamattaan liittää tietyn käyttäytymistavan, esim. tupakoinnin, turvattomuuden tunteeseen. Joskus taas valjastamme toisen toteuttamaan omia päämääriämme, esim. koska minä haluan lopettaa, niin sinunkin pitää jotta minä pystyn olemaan polttamatta. Kun joku toisen käyttäytymisessä tuntuu pahalta ja sitä on vaikea sietää, on usein hyödyllisempää kääntääkin katseensa itseensä: Miksi reagoin tähän näin vahvasti? Jos mietit tilannettanne omalta osaltasi, niin kumpi on sinulle isompi kysymys: Se, että puolisosi tupakoi vai se, että hän salaa sinulta asioita ja pettää lupaukset? Lupaus voi tarkoittaa aitoa halua esim. lopettaa tupakointi. Se voi olla myös halua miellyttää, olla toisen toiveiden mukainen jotta tulisi hyväksytyksi. Lupaus voi olla myös yritystä rauhoittaa tilanne ja suojat itseään. Salailu on melko tavallista parisuhteessa mutta lähes aina se on haitallista ja aiheuttaa suhteeseen turvattomuutta sekä etäännyttää puolisoita toisistaan. Salailemalla ihminen myös tavallaan ottaa lapsen aseman suhteessa kun ei syystä tai toisesta pysty aikuisena omana itsenään puolustamaan itseään. Tällaisessa tilanteessa parisuhde joutuu helposti epätasapainoon ja se ei olekaan enää kahden aikuisen, erillisen ihmisen välinen suhde. Parisuhteessa ollessamme joudumme aina opettelemaan "sietämään" toisen erilaisuutta ja erillisyyttä. Tällä tarkoitan sitä, että me emme voi muuttaa toista omien toiveittemme kaltaiseksi. Usein jopa hyvää tarkoittava muuttaminen saattaa parisuhteen onnellisuuden kannalta olla haitallisesta. Se on raskasta sekä sille joka yrittää epätoivoisesti muuttaa toista sekä sille, joka on muutostoiveiden/vaatimusten kohteena. Siitä syntyy helposti juuri kuvaamasi kaltaisia riitoja ja pettymyksiä, jotka vievät puolisoita kauemmaksi toisistaan. Kirjeesi perusteella tulee kuva, että te molemmat haluaisitte lopettaa tupakoinnin, mutta se on kummallekin teistä erilainen prosessi ja kumpikin viime kädessä on vastuussa vain omasta prosessistaan. Sinun tehtäväsi ei ole lopettaa puolisosi tupakointia. Hän tekee sen itse, omaa tahtiaan tai on tekemättä. Tässä kohdassa olisin vähän samoilla linjoilla puolisosi sisaren kanssa, eli puolisosi on aikuinen ihminen päättämään tupakoiko hän vai ei. Kerrot, että puolisosi isä kuoli hiljattain. Pari viikkoa on kovin lyhyt aika toipua vanhemman kuolemasta. Erilaiset elämän kriisikohdat eivät välttämättä ole otollisimpia tilanteita tupakoinnin lopettamiselle koska useimmilla tupakointi päinvastoin lisääntyy näissä kohdissa. On hyvä, että puolisosi sanoo nyt, että hän ei enää tee lupauksia joista ei pysty pitämään kiinni. Se on huomattavasti parempi lähtökohta parisuhteessa. Entä pystyisitkö sinäkin hellittämään? Laittaisitte hetkeksi tupakka-asian sivuun välistänne ja katsokaa mitä muita asioita te näette toisissanne ja suhteessanne. [i]Perheneuvoja Helena[/i]