Tilitys yhteisistä vuosista

[B]En tiedä alkoiko kaikki 1995. Nämä asiat ainakin tiedän. Olimme olleet 1995 naimisissa 10 vuotta. Mieheni saapui kuntoutuksesta huulipunat paidan kauluksessa. Tanssiessa oli tullut. Kertoi, että kuntoutuksen aikana oli maksanut kaverinsa taksimatkan, kun kaveri oli käynyt jossain ja häneltä oli loppunut rahat. Myöhemmin paljastui, että se oli hänen oma reissunsa ja taksimaksu. Tapahtunut sen jälkeen näinä vuosina: Soitteli pitkän aikaa aikuisviihdelinjoille. Asia paljastui minulle yhdestä puhelinlaskusta, johon kiinnitin huomiota. Laivareissulla käydessään oli ilmestynyt peilikaappiin uusi aftershave (Romance-merkkinen), jonka sanoi löytäneensä hytistä. Lopulta selvisi, että oli itse ostanut sen, vaikka niitä oli ennestäänkin kotona muutama. Sen jälkeen pelasi raha-automaateilla pari-kolme vuotta siten, että oli tyhjentänyt S-tilin ja hakenut lainaa pelaamiseen pankista. Hänen omalla tilillään oli 18 senttiä rahaa. Sain hänet käymään edellä mainitun asian takia terapiassa. Alkoholia käyttää harvoin, mutta sen käyttö menee aina yli. Kerran pikkujouluissa oli niin juovuksissa, että makoili miesten WC:ssä ja sen jälkeen sieltä ulos portaille vielä oksentamaan. Siitä pitikin sitten poistua kotiin kesken pikkujoulun vieton. Eräässä turnauksessa toisella paikkakunnalla ollessamme, olimme illanvietossa ravintolassa. Tanssilattialta saapuessani baaritiskillä mieheni puristeli takapuolesta vierasta naista ja oli käymässä häntä suutelemaan. Minut huomatessaan säikähti kuin olisi aaveen nähnyt. Kerran olimme sopineet, että haen hänet illanvietosta. Mutta hän saapuikin taksilla kotiin. Liikenteessä hänen ajotapansa on sellainen, että ylinopeussakkoja on kertynyt kolmet vähällä ajalla. Ajoi viime lokakuussa kolarinkin, mistä autoihin tuli vain naarmuja. Ja ihmettelin, kun rahaa pitää käydä ottamassa vähän väliä, kun ”kaikki” voi maksaa kortilla. Kuukaudessa otot noin 200 euroa. Kertoi, että käy kahvilla. Mietin, että täytyy kyllä käydä useamman kerran päivässä, jos kahvi maksaa 2 euroa. Sanoi, että hän lopettaa sen tavan. Vaan kuinkas sitten kävikään. Viime kuussa jatkui sama homma. Kertoi, että on saattanut käydä kaksikin kertaa huoltoaseman baarissa juomassa pullakahvit à 8 euroa, päivässä siis 16 euroa. En ymmärrä, että pitää maleksia huoltoasemalla. Kertokaa, kuuluuko tällainen normaaliin parisuhteeseen? Nyt olen nukkunut kaksi viikkoa eri huoneessa, kun en tiedä jaksanko enää hänen kanssaan. Tuntuu, että aina tulee taas jotain, ja joutuu häneen pettymään.[/B] [I]Nainen, 55[/I] Hyvä Rouva! Kiitos yhteydenotostanne, jossa kyselette kuuluuko kuvamanne kaltainen käytös normaaliin parisuhteeseen. Esittämänne kysymys on vaikea. Mielestäni parisuhteet ovat kahden henkilön välisiä sopimuksia, joissa se, mikä osapuolille sopii ja tuottaa tyydytystä, on OK. Edellyttäen, että heidän välinen ”sopimus” ei riko toisten oikeuksia ja/tai Suomen lakia. Tunnistan siis ns. tavallisia tai yleisiä parisuhteita, mutta en ehkä osaa nimetä mitään suhdetta ns. normaaliksi. Tavallisesti parisuhteisiin kuuluu aika ajoin voimakkaitakin tyytymättömyyden ja pettymyksen kokemuksia. Yleisesti parisuhteissa toteutuu myös seksuaalisen virittymisen eroja ja kaikenlaista hankaluutta niissä. Monissa parisuhteissa koetaan mustasukkaisuutta ja epävarmuutta omasta asemasta kumppanin rinnalla. Eikä epäluuloisuus ole tavatonta. Väsymys kumppaniin ja omien hankalien tunteiden kokemiseen on tuiki tavallista. Olen nyt ilmaissut näkemykseni esittämäänne kysymykseen, mutta jotenkin aavistelen, että se ei ole hakemanne vastaus. Koska minun on vaikea arvata, mihin kysymykseen varsinaisesti ehkä haluaisitte vastausta, ehdottaisin, että hakeudutte joko pariterapiaan tai yksilöhoitoon. Viestissänne ilmaisette pettymystä miehenne toimintaan. Ette kuitenkaan kerro muista ratkaisuyrityksistä tilanteessanne kuin vain siirtymisen nukkumaan toiseen huoneeseen. Olisi kuitenkin tärkeää, että toiveenne ja odotuksenne parisuhteenne suhteen voisivat tulla kuulluiksi ja toivottavasti myös hyvin vastaan otetuiksi. Joskus toiveita on vaikea hahmottaa suoraan, vaan ne tulevat, kuin kiertotietä, kiukun ja pettymysten kautta. Toivon, että keskusteluissa itsenne ja toisen kanssa pysytte hahmottamaan, mitä elämältänne haluatte ja suhteenne voimavarat/sudenkuopat sekä omat mahdollisuutenne. Kaikkea hyvää teille toivottaen, [I]Perheneuvoja Iiris[/I]