Synesteetikon musiikkipaletti

Olen pidempään miettinyt, mahdanko olla synesteetikko. Useimmat kirjaimet tuntuvat tietyn värisiltä, samoin numerot. Musiikissa tapahtuu paljon, eikä kyse ole perinteisestä "musiikin väristä". Olen miettinyt, kokevatko muutkin kuunnellessaan väri -ja muotoaistimuksia. Tai maistuuko muidenkin mielestä puolukkapiirakka keltaiselta. [quote]Synestesialla tarkoitetaan aistien sekoittumista. Synestesiassa yhden aistialueen aktivoituminen aiheuttaa automaattisen toisen aistin aktivoitumisen. Henkilö saattaa esimerkiksi nähdä äänet väreinä tai haistaa ne hajuina. Synestesia voi esiintyä minkä tahansa aistien alueella. Synestesiaa esiintyy myös symbolien, kuten kirjainten tai numeroiden yhteydessä, tai aikaan liittyvien käsitteiden, kuten viikonpäivien yhteydessä. Synestesia on tyypillisesti stabiilia, eli sama ärsyke laukaisee aina saman reaktion toisella aistialueella, ja niiden linkittyminen säilyy kohtalaisen samanlaisena läpi elämän. Synestesia on yleensä synnynnäistä. ([i]Autismisäätiö[/i])[/quote] Koska musiikissa tapahtuu paljon samaan aikaan, kokemusten kirjoittaminen ylös samalla on työlästä. Myös herkemmät aistit (aistiherkkyys) vaikuttavat. Kaikkea ei voi yksinkertaisesti havainnoida tietoisesti samaan aikaan. Rentoutuneessa tilassa tapahtumat huomaa helpommin. Ensimmäisenä piirroslistallani on [b]Finntroll – Jaktens tid[/b]. Siinä on paljon ruskeaa ja sinistä, vähän Hugo Simbergin sävyjä.

Vaikka joillakin sävelillä on omat värinsä, ne eivät näin laajamittaisessa otannassa näy, ja luultavasti tulisin hulluksi yrittäessäni tuoda niitä esiin. Toisena listallani on [b]Nightwish – Élan[/b]

Tämä kappale on tuntunut aina hyvin vihreältä. Kolmantena listallani on [b]Professor Green – Read All About It ft. Emeli Sandé[/b], jota en ole suoranaisesti kuullut aikaisemmin. Olen kyllä Sandén omaa versiota luukuttanut ahkerasti samaistuen sanoihin. Noin yleisesti ottaen Read all about it ilman Professor Greenia on vaaleansininen muilla sinisen sävyillä.

Oli hassua huomata, että "Professor Green" on ajoittain vihreä, mutta suurimmaksi osaksi hänen räppäämisensä on ruskeaa keltaisella yläraidalla. Mietinkin, onko nimestä tullut heijastuma. Joka tapauksessa kiinnostava yhdistelmä kahta eri ääntä, joilla molemmilla on oma sävynsä. Ainakin tästä kolmen biisin otannasta huomaa, että miesäänet ovat yleensä ruskeita ja naisäänet sinivihreitä. Huilu on valkoinen tai hyvin hailakan keltainen. Mitä matalampi ääni, sen tummempi, ja mitä korkeampi, sen vaaleampi. Jos Sibelius olisi hengissä, olisi kiinnostavaa tietää miten hän kokisi ylläolevat kappaleet, Sibeliuksellakin kun oli synestesia.