Syksyllä seinän takaa kuuluva rapina ei ole sattumaa.
Tukesin mukaan metsähiiret ja muut jyrsijät hakevat rakennuksista suojaa ja ravintoa etenkin syksyllä lämpötilojen laskiessa pakkasen puolelle.
Kuluttajalle sallittujen torjuntakeinojen raja tulee kuitenkin nopeasti vastaan: hiirimyrkkyä saa käyttää vain sisätiloissa, eikä rottaa saa itse myrkyttää lainkaan.
Hiiri mahtuu sisään sormen mentävästä reiästä
Tukesin mukaan jyrsijöiden torjunta alkaa ennen loukkua tai myrkkyä siitä, ettei eläin pääse rakennukseen.
Hiiri pystyy tunkeutumaan sisälle jo sormen mentävästä reiästä, joten rakenteiden raot kannattaa tilkitä ja tarvittaessa peittää tiheällä verkolla.
Myös ruokaa, lemmikkien ruokia, jätteitä ja lintujen ruokintapaikoille varisseita siemeniä kannattaa säilyttää niin, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi.
LUE LISÄÄ: Espanjansiruetana pihalla? Suola ja etikka eivät käy – Ruokavirasto kertoo oikeat keinot
Rottaa ei saa myrkyttää
Kuluttajakäyttöön ei ole Suomessa hyväksytty lainkaan jyrsijämyrkkyjä rottien torjuntaan.
Tukesin nykyisen ohjeen mukaan rottien myrkyttäminen vaatii noin 20 kertaa suuremmat annokset kuin hiirten torjunta, minkä lisäksi rottia torjutaan usein ulkona ja silloin muiden eläinten altistumisriski myrkyille kasvaa.
Viranomainen kuvaa rottaa suorastaan ovelaksi eläimeksi: se liikkuu laajalla alueella, ja onnistunut torjunta voi vaatia koko populaatioon kohdistuvia toimia samanaikaisesti.
Hiirimyrkkyäkin saa käyttää vain sisällä
Kuluttajille myytävät jyrsijämyrkyt on tarkoitettu ainoastaan hiirille ja vain sisätiloihin.
Valmisteet myydään valmiiksi täytetyissä syöttirasioissa, jotta käyttäjän ei tarvitse koskea itse myrkkyyn ja jotta lapset tai eläimet eivät pääsisi siihen helposti käsiksi.
Hiirenmyrkkyä ei siis saa levittää esimerkiksi sokkelin viereen, kompostin taakse tai piharakennuksen ympärille.
Loukku ennen myrkkyä
Tukes suosittelee jyrsijöiden torjuntaan ensisijaisesti tappavia loukkuja ja pitää myrkkyä viimeisenä vaihtoehtona.
Rotan tappoloukun houkuttimeksi viranomainen ehdottaa esimerkiksi ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
Jos rottien pyydystäminen omin keinoin ei onnistu, seuraava askel on ammattimainen tuholaistorjuja.
Liima-ansa on Suomessa kielletty
Verkkokaupoissa vastaan voi tulla jyrsijöille tarkoitettuja liima-ansoja, mutta Suomessa niitä ei saa jyrsijöiden torjuntaan käyttää.
Kielto perustuu eläinsuojelulakiin.
Elävänä pyytävää loukkua saa puolestaan käyttää vain henkilö, joka pystyy lopettamaan kiinni jääneen eläimen mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja loukku on tarkistettava päivittäin.
Elävänä pyydettyä hiirtä ei vain viedä lähimetsään
Elävänä pyytävä loukku voi kuulostaa tappavaa loukkua lempeämmältä ratkaisulta, mutta siihen liittyy oma vastuunsa.
Tukes ei suosittele haittajyrsijöiden vapauttamista ainakaan taajama-alueella.
Sama periaate koskee myös rottia: jos niitä pyydetään elävänä, eläin pitää pystyä lopettamaan eläinsuojelulain edellyttämällä tavalla: nopeasti ja kivuttomasti.
Yksi hiirimyrkky on erityinen riski kissoille
Alfakloraloosia sisältävä hiirimyrkky vaikuttaa nopeasti ja tekee hiirestä tokkuraisen, jolloin siitä voi tulla tavallista helpompi saalis kissalle tai muulle petoeläimelle.
Suomessa on todettu useita alfakloraloosin aiheuttamia kissojen myrkytyksiä vuodesta 2018 lähtien, ja Tukesin tiedossa on myös koirien myrkytystapauksia.
Tukes neuvoo välttämään jyrsijämyrkkyjen käyttöä kokonaan kodeissa, joissa on lemmikkejä, ja alfakloraloosia sisältävän valmisteen käytöstä on kerrottava myös naapuruston koiran- ja kissanomistajille.
Myrkytystietokeskuksen numero kannattaa tietää
Jyrsijämyrkkyihin lisätään karvasainetta, jotta ne maistuisivat lapsista pahalta, sekä väriainetta, joka voi helpottaa mahdollisen myrkytyksen havaitsemista.
Jos ihminen on voinut niellä jyrsijämyrkkyä, Tukes neuvoo ottamaan heti yhteyttä Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111 tai hakeutumaan hoitoon myrkkypakkaus mukana.
Jos myrkkyä tai myrkyttyneen jyrsijän on syönyt lemmikki, yhteys eläinlääkäriin otetaan välittömästi.
Syksyn omenat voivat ruokkia rottaongelmaa
Helsingin kaupunki muistutti syyskuussa, että puutarhojen satokausi voi lisätä rottien liikehdintää, kun maahan jääneet omenat, marjat ja muu ravinto houkuttelevat niitä pihoille.
Myös lehti- ja risukasat voivat tarjota rotille suojapaikkoja, ja avokomposti on niiden kannalta helposti saavutettava ruokapaikka.
Torjunta on tehokkainta silloin, kun samaan ongelmaan puututaan useamman vierekkäisen kiinteistön alueella eikä vain yhdellä pihalla.
Ulkomaisesta verkkokaupasta tilaaminen ei kierrä sääntöä
Rotanmyrkkyä ei saa käyttää Suomessa kuluttajana myöskään silloin, jos valmiste on ostettu toisesta maasta.
Tukes muistuttaa, että Suomessa saa käyttää vain täällä hyväksyttyjä jyrsijämyrkkyjä ja ulkomaisesta verkkokaupasta hankittu rotanmyrkky on kuluttajalle lailla kielletty.
Rottien torjunta myrkyillä kuuluu ainoastaan koulutetuille ammattilaisille.
Myrkyn käyttö ei pääty syöttirasian asettamiseen
Torjuntajakson aikana kuolleet jyrsijät ja niiden kuljettamat syötit pitää etsiä ja kerätä pois.
Tukes neuvoo laittamaan kuolleet jyrsijät kannelliseen sekajäteastiaan, hävittämään jäljelle jääneet myrkkysyötit vaarallisena jätteenä ja poistamaan syötit torjuntajakson päätyttyä.
Jyrsijämyrkkyä ei saa käyttää jatkuvasti varmuuden vuoksi, sillä viranomaisen ohjeessa se on nimenomaan viimeinen keino: ensin suljetaan sormen mentävä reikä, poistetaan ruoka ja otetaan loukku käyttöön.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
Suomen liesissä syttyi vuodessa 968 paloa – akut ja laturit ovat nopeimmin kasvava tulipalojen syy
Koirien kiinnipitoaika päättyi – näissä paikoissa koira on edelleen pidettävä kytkettynä
