"Onkohan tämä mahdollisesti Skoda-pöytä?"
"???"
"Niin, ajattelin josko tämä olisi Skoda-pöytä, kun ollaan tsekkiläisessä pubissa."
"Juu, ei ole."
"Mulla on Octavia tallissa…"
Lökäpöksyinen mies jatkaa inttämistä Skodastaan, kunnes tajuaa poistua takavasemmalle jonnekin K-junan lähtölaiturin suunnalle. Sijainti aseman nurkalla näkyy riipaisevasti Vltavan asiakaskunnassa duunipäivän päätyttyä. Tukevasti keski-ikääntynyttä porukkaa, joka ihan vielä ei halua palata ankeaan rivarikolmioonsa johonkin Tikkurilan taakse. Onneksi muutamissa pöydissä näyttää olevan hieman nuorempaa kissaa, joten päätän kestää ainakin tuopillisen ajan.
Vltava on rakennettu kolmeen kerrokseen, ensimmäisessä kerroksessa on pubi, toisessa sohvien rytmittämä lounge ja kolmosessa bistro. Tosin myös baarin puolelta saa pientä syötävää. Asiakaspalvelu tiskin takana on tuttua osuuskauppalaatua. Edelläni oleva mies yrittää kysellä hieman lisätietoja tarjolla olevista bisseistä. Henkilökunnan vastaus onkin tyhjentävä: "Ei me olla mitään asiantuntijoita. "Tehtävän haasteellisuus tosin on hieman kyseenalainen, sillä hanoista saa noin kymmentä eri laatua, joista kaksi tuttua suomalaista.
Sinänsä Vltavan sisustus on ihan viihtyisä – kapakkaa ei ole tuupattu loppuun asti täyteen tšekkikitschiä, vaan on luotettu tilan omaan vetovoimaan. Tietysti pakolliset kirjahyllyt löytyvät muutaman nojatuoliryhmän luota, mutta erityisesti alakerran pubi on mukavan askeettinen. Koska vielä toistaiseksi ravintoloiden tiloissa saa nautiskella tupakkaa ennen terveysfasistien lopullista nousua, päätän sytytellä piipullisen. Ihan vaan pubikulttuurin puolesta…
Kiitämme
- mukavaa miljöötä
- baariruokaa
Moitimme
- henkilökunnan asennetta
- epäsiistejä vessoja
