Helsinki kasvaa isoksi

Hjalliksen Leijonatorni on vain yksi esimerkki projekteista, jotka nostavat Helsinkiä korkealle.

Hjalliksen kaavailema Leijonatorni pitäisi sisällään liikuntatiloja, asuntoja ja toimistoja. Kirsikkana kakun päällä olisi näköalaravintola.
Hjalliksen kaavailema Leijonatorni pitäisi sisällään liikuntatiloja, asuntoja ja toimistoja. Kirsikkana kakun päällä olisi näköalaravintola.
ALA Arkkitehtien Cloud City nousisi Punavuoren Merikorttelin sisältä ja levenisi korttelin reunojen päälle. Rakennuslautakunta äänestää projektin jatkosta noin kuukauden päästä.
ALA Arkkitehtien Cloud City nousisi Punavuoren Merikorttelin sisältä ja levenisi korttelin reunojen päälle. Rakennuslautakunta äänestää projektin jatkosta noin kuukauden päästä.

Tähän asti Helsinki on kasvanut leveyssuunnassa. Se on levinnyt omakotitalomattoina ympäriinsä, mutta korkeussuunnassa ei juuri mihinkään.

”Helsinki on älyttömän väljä kaupunki, jossa on todella pieni kantakaupunki ja sen ulkopuolella löyhää, tehotonta verkkoa”, kuvaa ALA Arkkitehtien Antti Nousjoki.

”Tornitaloja ajatellaan usein kokoosmuslaisten kikkelinpidennyksinä, mutta eihän se niin ole. Joissain paikoissa korkeus palvelee aluetta. Skylinen nosto toisi uusia kaupunkikulttuurin muotoja. Korkeus ei itsessään ratkaise, vaan infra ja kaupungin toimivuus määrää imagon. Korkeus mahdollistaa tiiveyden ja se palvelee esimerkiksi ravintola- ja kulttuurielämää. Suomessa on alkamassa iso poliittinen keskustelu siitä, missä voidaan rakentaa korkealle”, Nousjoki sanoo.

Tilanne on muuttumassa, kaupunki tiivistymässä ja lukuisia pilvenpiirtäjän mitat täyttäviä rakennuksia suunnitteilla.

Tällä viikolla uutisoitiin näyttävästi Leijonatornista, jota liikemies Hjallis Harkimo on rakennuttamassa areenansa kupeeseen Pasilaan. Kalasatama on saamassa omat torninsa, samoin kuin Jätkäsaari, jonne on suunniteltu pari todella korkeata hotellia. Espoon Keilaniemen suunnitelmat pitävät sisällään korkeita asuinrakennuksia ja ainakin yhden toimistorakennuksen. Jo pari vuotta sitten uutisoitiin Keski-Pasilan pilvenpiirtäjistä, joista korkeimmat tulevat olemaan yli 150 metriä.

Esteitä ylitettävänä

Pilvenpiirtäjien tiellä on usein monia esteitä. Hankkeiden pitää olla kaupallisesti kannattavia, eivätkä ne saa pilata kaupunkikuvaa. Lisäksi on läpäistävä monta byrokraattista seulaa maassa, joka on korkeassa rakentamisessa vielä täysin lapsenkengissä. On selvitettävä esimerkiksi paloturvallisuutta, tuulen käyttäytymistä ja jopa lintujen törmäämisten vähentämistä (pilvenpiirtäjät tappavat vuosittain miljoonia lintuja ympäri maailman).

”Arkkitehdin näkökulmasta se ei ole vain odottelua, vaan aktiivisesti mietitään käytännön ratkaisuja. Tässä tehdään pioneerityötä ja nämä projektit ovat paljon antoisampia kuin ne, joissa toistetaan vain samaa kaupallista kaavaa”, Leijonatornin suunnitelmista vastaavan ALA Arkkitehtien Nousjoki pohtii.

Löysä Helsinki

Helsinki saattaa vaikuttaa maallikon silmin jo valmiilta kaupungilta, mutta asiaan perehtyneen arkkitehdin silmin löytyy kaupungista paljon löysää. ALA Arkkitehtien ehdotuksesta lähtenyt Leijonatorni on esimerkki talosta, jossa rakentaminen palvelee aluetta. Areenan pysäköintitalo on suurimman osan vuodesta tyhjillään, joten sen päälle rakentaminen oli luonnollinen tie.

”Ydinajatuksena on olevan infran tehokkaampi hyödyntäminen. Kaupunki kasvaa ja neliöitä tarvitaan pirusti. Ekologisista syistä pitää seuloa harmaita tontteja kaupungin sisältä. Sijainti on infra-wastelandin keskellä, joten ei Museovirastollakaan pitäisi olla juuri sanomista”, Nousjoki sanoo.

Museovirasto nousee esiin, koska ALAn toinen projekti, Punavuoren suunniteltu Cloud City, on Museoviraston suojeleman Merikorttelin sisäpihalla. Hanke on kohdannut vastustusta paikallisilta kulttuurivaikuttajilta. Adressiin on pistänyt nimensä muun muassa Sofi Oksanen, Aki Kaurismäki, Peter Von Bagh ja Vexi Salmi. Cloud Cityn ympärille noussut keskustelu on osa sitä poliittista debattia, mitä tullaan tulevina vuosina kuulemaan Suomessa entistä enemmän.

Varmaa kuitenkin on, että kymmenen tai viimeistään viidentoista vuoden päästä Helsinki tulee olemaan todella erinäköinen nykyiseen verrattuna.

”Se tulee olemaan erinäköinen ja sen myötä eri makuinen ja hajuinen, se vaikuttaa kaupunkikulttuurin kehitykseen. Odotan innolla, että metropolimainen elämäntapa vihdoin kohtaa pohjoisen”, Nousjoki maalailee.

Kuva näyttää Leijonatornin suhteessa maailman korkeimpiin rakennuksiin ja Helsingin korkeimpiin rakennuksiin.
Kuva näyttää Leijonatornin suhteessa maailman korkeimpiin rakennuksiin ja Helsingin korkeimpiin rakennuksiin.

11 kommenttia

zzapp

3.11.2011 20:21

Nö ei se nyt niin ihmeellisen korkea ole, kuin arkkitehti kuvaa. Ei "maa kaarru" silloinkaan, jos on 90 kerroksen korkeudessa

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ylinkerroskuvastin

4.11.2011 10:17

"maa kaartuu" kuvauskorkeudesta riippumatta jos on kalansilmäobjektiivikuva.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

zzapp

4.11.2011 12:36

Aivan. Suunnittelija oli muutenkin vähän epätarkka, Keski-Pasilan yleissuunnitelmassa (Zucchi) tuohon paikkaan oli jo vuosia sitten sijoitettu tornitalo, irralleen muusta taloryppäästä

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

brank

4.11.2011 12:46

Muuten hyvä artikkeli, mutta miten te voitte jättää pieneen sivulauseeseen tuon Keski-Pasilan, joka on varmasti yksi isoimpia projekteja?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Arkkiatri

4.11.2011 22:15

”Tornitaloja ajatellaan usein kokoosmuslaisten kikkelinpidennyksinä, mutta eihän se niin ole", oikeesti niillä koitetaan kasvattaa vain talon arkkitehtien dickkiä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Zimzala

4.11.2011 22:15

ALAa tituleerataan milloin minkäkinlaiseksi uudeksi tuuleksi jne. mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että heidän projektinsa ovat lähes järjestään pinnallisia, röyhkeitä, vastuuttomia, haihattelevia, musertavan kolkkoja ja hengettömiä. Onko vika rakennuttajissa vai suunnittelijoissa, en tiedä, mutta vaikka tiettyä väriä he tuovat ammattikunnan profiiliin, on kokonaisvaikutus surullinen ja kielteinen ammattikunnan imagon kannalta. Hyvänä puolena voi kuitenkin todeta, että onneksi ainakin osa projekteista näyttää tulevan kilpailumenestyksen kautta eikä sisäpiirien suhmuroinnin mätänä hedelmänä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Juccis

5.11.2011 00:05

En osaa sanoa alan suhmuroinneista, mut ei mun mielestä kaikki niiden projektit oo kolkkoja. Esimerkiksi Norjaan rakennettu kulttuuritalohässäkkä pieksee meidän musiikkitalon 6-0.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ForABetterPlaceToLive

6.11.2011 02:12

Kaupunkiympäristö joka muodostuu yli nelikerroksisista taloista kuulemma aiheuttaa ihmisille stressiä. Ihminen kaipaa ns. ihmisen mittakaavaa. Ei ole kiva olla, kun talot on jättiläisiä. Kyllä Helsinki on ihan tarpeeksi iso ja tiivis suomalaiseksi kaupungiksi. Onhan tuolla muualla lääniä minne rakentaa, ja sais vähän tasapainosemmakskin tätä Suomea, kun nyt on ihan liian Helsinki-napainen...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jyri Snellman

7.6.2013 15:16

Kyllähän Eiffel-torniakin kritisoitiin rumaksi vielä 1880-luvun alussa, mutta sitten kun se valmistui vuoden 1889 Maailmannäyttelyyn, sitä pidettiin paljon kauniimpana kuin mitä piirustukset antoivat ymmärtää. Ja mitä olisi Pariisi ilman Eiffel-tornia? Varsinkin kun tätä Mile Tower -suunnitelmaa ei koskaan toteutettu:

http://davidszondy.com/future/war/Mile%20Tower.htm

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jyri Snellman

6.7.2013 16:14

Kuten mm. pukeutumisessa ja taiteessa yleensäkin, myös rakennustaiteessa kaikkia on mahdotonta miellyttää samanaikaisesti.
Jos siis ollaan heidän puolella jotka eivät halua pilvenpiirtäjiä, niin miten olisi tällainen geodeettinen kupolikaupunki?

http://www.bfi.org/slideshow-images/dome-over-manhattan-1960

Joka tapauksessa joku valittaa.

Asunnottomien yö Vieraskirjassa olen esittänyt vaihtoehtoisia tapoja ratkaista asuntopula.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ruotoo

7.12.2014 23:37

Itsensä kehittäminen kun näyttää olevan tärkeää, niin minäkin tässä kehitin itseäni tällaisen rivien välistä lukutaidon avulla.

"Kaupunki kasvaa ja neliöitä tarvitaan pirusti." = Ihminen lisääntyy huimaa vauhtia ja markkinoille tarvitaan lisää hienoja asuntoja.

"Joissain paikoissa korkeus palvelee aluetta." = Joissain paikoissa pienelle alueelle saadaan ahdettua mahdollisimman paljon ihmisiä.

"Varmaa kuitenkin on, että kymmenen tai viimeistään viidentoista vuoden päästä Helsinki tulee olemaan todella erinäköinen nykyiseen verrattuna." = Koska hyväksymme ja pidämme elintapaamme meille luonnollisena, on varmaa, että kymmenen tai viimeistään viidentoista vuoden päästä olemme rakentaneet ympärillemme entistä korkeamman betoniviidakon.

”Se tulee olemaan erinäköinen ja sen myötä eri makuinen ja hajuinen, se vaikuttaa kaupunkikulttuurin kehitykseen. Odotan innolla, että metropolimainen elämäntapa vihdoin kohtaa pohjoisen” = Se tulee olemaan entistä korkeampi ja täyteen ahdettu betoniviidakko, jota yritetään taiteen ja robotisaation avulla tehdä edes jollakin lailla viihtyisäksi ja erilaisten istutusten avulla ehostaa niin, että siellä olisi edes pieni häivähdys luontoa mukana. Odotan innolla, että entistä mekaanisempi, robotisoidumpi, kulutuskeskeisempi, kilpailunhaluisempi, tavoitteellisempi ja menestyksekkäämpi elintapa kohtaa pohjoisen. Kuljemme kaduilla katse älypuhelimen ruudulla (kohta tietenkin älylaseissa) katsoen uusimpia menestyneitä viihdeohjelmia, pelaamme uusia menestyneitä pelejä, annamme itse kehittämiemme robottien opettaa meitä ja menestyneet pelit kasvattavat meitä suoriutumaan ja menestymään entistä paremmin tässä elintavan pyörteessä.

"Korkeus ei itsessään ratkaise, vaan infra ja kaupungin toimivuus määrää imagon. Korkeus mahdollistaa tiiveyden ja se palvelee esimerkiksi ravintola- ja kulttuurielämää." = Korkeus ei itsessään ratkaise, vaan imago on ennen kaikkea se tekijä, joka pitää kansallista kilpailukykyä yllä. Korkeus mahdollistaa sulloutumisen entistä pienempään tilaan, jolloin jää enemmän tilaa rakentaa uusia palveluja, jotta saadaan kuluttamalla aikaan lisää talouskasvua ja rakennettua taas lisää asuntoja lisääntyvän ihmisen mielihaluja varten.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi