Tiesitkö, että joka tuhannes suomalainen on koeputkilapsi, hedelmöityshoidon avulla alkunsa saanut? En minäkään ennen kuin luin Riitta Paavilaisen väitöskirjaa.
Tulevaisuudessa kp-kansalaisten osuus väestöstä kasvaa. Synnytysiän nousu, tupakointi ja ympäristösaasteet heikentävät mahdollisuuksia lapsensaantiin siten kuin sen bilsan tunnilta muistamme.
Monella munasolukello hälyttää jo viimeisiä kertoja, kun sopiva kumppani löytyy. Esimerkki: 90-luvulla kahden vuoden aikana syntyi yhtä paljon koeputkilapsia kuin edellisen kymmenen vuoden aikana yhteensä.
Eikä siinä mitään, kun hyvällä asialla ollaan vain lopputulos ratkaisee:
”Kyytimiehenä toiminut appiukkokin soitteli pihalta, että alkakaa tulla jo. Kun Henri säntäsi vessasta, iskettiin purkki povariin ja menoksi”, muistelee 27-vuotias Mia, koeputkilapsen äiti.
Ja mikäli siipan siittiöt eivät säkenöi, voi turvautua amerikkalaisen spermakatalogin tarjontaan. Saisiko olla ruotsalaisenglantilaisen, vihreäsilmäisen tv-tuottajan spermaa? Matematiikkaa harrastavan jenkki-insinöörin? Vai pannaanko italialaisen säihkyhampaisen futisfriikin nuijapäitä? 1130 euroa ja putkihoidot päälle.
Pieni hinta uudesta degeneroitumattomasta kaupunkilaisesta.
