Suomi etenee kohti tavoitetta, jossa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö loppuu. Tupakkalain pitkän aikavälin päämääränä on, että vain hyvin pieni osa väestöstä käyttäisi nikotiinituotteita. Savuttomat tilat, myynnin ja mainonnan rajoitukset sekä nuoriin kohdistuvat suojatoimet ovat keinoja, joilla pyritään vähentämään altistumista sekä savulle että nikotiinille.
Samalla on hyvä sanoa ääneen yksi usein vaiettu tosiasia: kaikki eivät jää koukkuun nikotiiniin, vaikka käyttäisivät tupakka- tai nikotiinituotteita.
Lue myös: Tämän takia munakokkelisi ei koskaan maistu samalta kuin ravintolassa
Väestötutkimusten mukaan vain osa tupakkaa kokeilleista tai säännöllisesti käyttävistä täyttää varsinaisen nikotiiniriippuvuuden kriteerit. Mukana on ihmisiä, jotka voivat polttaa satunnaisesti tai jopa päivittäin ilman, että käyttö muuttuu pakonomaiseksi.
Tämä ei tarkoita, että nikotiini olisi vaaraton aine, vaan se tarkoittaa, että ihmiset reagoivat siihen eri tavoin.
Miksi toiset eivät jää koukkuun?
Eroja selittävät ainakin kolme tekijää:
Perimä
Osalla nikotiini aiheuttaa voimakkaan mielihyvän ja rauhoittumisen tunteen, toisilla vaikutus on selvästi heikompi. Geenit vaikuttavat siihen, miten aivot reagoivat nikotiiniin ja kuinka helposti riippuvuus kehittyy.
Ikä aloittamishetkellä
Nuoruusiässä aivot ovat herkempiä. Alle 18-vuotiaana aloitettu säännöllinen tupakointi lisää riskiä vahvaan, pitkäkestoiseen nikotiiniriippuvuuteen. Aikuisena satunnaisesti kokeileva ei välttämättä ajaudu samaan tilanteeseen.
Mielenterveys ja elämäntilanne
Stressi, ahdistuneisuus, masennus ja vaikeat elämäntilanteet voivat tehdä nikotiinista keinon lievittää oloa. Silloin käyttö vahvistuu nopeasti ja riski riippuvuudelle kasvaa. Toisessa elämäntilanteessa oleva ei koe samanlaista tarvetta jatkaa.
Joillekin riippuvuus syntyy hyvin vähäisestäkin käytöstä
Vaikka osa ei koskaan koe voimakasta nikotiininhimoa, toisille riippuvuus voi syntyä lyhyenkin käytön jälkeen. Nikotiini vaikuttaa aivoihin muutamassa sekunnissa ja opettaa aivot yhdistämään sen mielihyvään tai helpotuksen tunteeseen. Tätä ei voi ennustaa yksilötasolla etukäteen.
Siksi sama kokeilu, ensimmäinen savuke, nikotiinipussi tai sähkösavuke, voi yhdelle jäädä yksittäiseksi kokemukseksi ja toiselle muodostua alkupisteeksi vuosia kestävälle riippuvuudelle.
Lue myös: Jos käytät kokaiinia, tämä tapahtuu rintamaidolle
Suomi kohti nikotiinitonta yhteiskuntaa
Se, ettei jokaisesta tule nikotiiniriippuvaista, ei muuta kokonaiskuvaa. Nikotiinituotteet aiheuttavat terveyshaittoja, ja riippuvuuden riski on todellinen niille, joiden aivot ja elämäntilanne tekevät heistä alttiita.
Parempi on vähentää altistumista niin paljon, ettei kenenkään tarvitse kokeilla, kuuluuko onnekkaiden ryhmään vai niihin, jotka jäävät koukkuun nopeasti.
Siksi suomalainen mentaliteetti sauhutteluun on enemmänkin kuin toivottua: savuttomat tilat, tiukat rajoitukset ja nikotiinittomuuden edistäminen eivät ole liioittelua, vaan tapa suojella meitä kaikkia – myös heitä, jotka eivät itse koskaan kokisi nikotiinia erityisen koukuttavaksi.