Lokakuu ei tutkimuksen mukaan näytä olevan kahvin ystävän parasta aikaa.
Lähes 3 000 kahvinjuojan kansainvälisessä tutkimuksessa kahvi sai syksyllä koko vuoden heikoimmat arviot.
Samaan aikaan parhaat pisteet osuivat kevääseen, aamuihin ja keskiviikkoihin.
Oxfordin yliopiston Charles Spencen ja kansainvälisen tutkijaryhmän npj Science of Food -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 2 987 ihmistä arvioi kahvia, jota he joivat juuri sillä hetkellä.
Syksy jäi pohjalle – kevät vei voiton
Keväällä kahvi sai tutkimuksessa keskimäärin 8,55 pistettä kymmenestä.
Syksyllä vastaava arvosana jäi 7,82:een.
Kesällä keskiarvo oli 8,20 ja talvella 8,39.
Erityisen kehno yhdistelmä oli syksyinen keskipäivä, jolloin kahvi sai tutkimuksen heikoimpia arvioita.
Juuri lokakuussa havainto osuu suomalaisen kahvinjuojan arkeen vähän turhankin täydellisesti.
Pikkulauantai voitti tiistain
Keskiviikko nousi viikon parhaaksi kahvipäiväksi 8,35 pisteellä.
Tiistai jäi 7,84 pisteeseen, ja myös sunnuntai pärjäsi sitä paremmin.
Tutkijat vertaavat keskiviikkoa viikon puolivälin pieneen juhlaan, joka tunnetaan eri maissa omilla nimillään.
Suomessa vastaava ajatus löytyy pikkulauantaista.
Ehkä viikko vain tuntuu keskiviikkona jo hieman siedettävämmältä – ja samalla kahvikin.
Aamukahvi ja oikea muki voittivat
Aamulla nautittu kahvi sai keskimäärin 8,38 pistettä.
Illalla arvosana jäi 7,69:ään.
Myös astia merkitsi jotain: keraamisesta mukista juotu kahvi sai 8,25 pistettä, paperikupista 7,82 ja muovikupista 7,85.
Keraamisen ja lasisen kupin etu näkyi erityisesti aamulla.
Kansi pilaa kahvin
Myös mukaan otettavan kahvin kansi liittyi heikompiin arvioihin.
Ero näkyi kevääseen verrattuna kaikkina muina vuodenaikoina ja voimakkaimmin talvella.
Yksi mahdollinen selitys on tuoksu: kansi estää osaa kahvin aromeista nousemasta nenään, vaikka hajuaisti muodostaa suuren osan makukokemuksesta.
LUE LISÄÄ: Kahvi voi pidentää elämää – mutta vain tällä tavalla juotuna
Kerma illalla oli tutkimuksen pahin pettymys
Mustana juotu kahvi pärjäsi kaikkiaan hyvin.
Mitä enemmän kahviin lisättiin aineksia, sitä heikommiksi arviot keskimäärin muuttuivat.
Yli kolme lisättyä ainesta sisältänyt kahvi sai 7,74 pistettä, kun mustan kahvin keskiarvo oli 8,30.
Sokeri kulki samoin yhdessä heikompien arvioiden kanssa.
Tutkimuksen suurin yksittäinen pudotus liittyi kuitenkin kermaan illalla: sen lisääminen laski kahvin arviota 13 prosenttiyksikköä.
Maidon tilanne oli oudompi.
Se nosti keskimääräistä arvosanaa, mutta samalla vähensi todennäköisyyttä sille, että kahvi sai täydet kymmenen pistettä.
Kalliimpi kahvi sai helpommin täyden kympin
Hinta ei yksinkertaisesti tarkoittanut sitä, että kallis kahvi olisi aina maistunut keskimäärin paremmalta.
Sen sijaan suurempi hinta lisäsi todennäköisyyttä sille, että juoja antoi kahville täydet kymmenen pistettä.
Odotukset näyttävät siis kulkevan kupillisen mukana.
Kun kahvista maksaa enemmän, myös täydellisen kokemuksen odotus voi olla korkeammalla.
Tutkimuksessa näkyi toinenkin kiinnostava jako.
Z-sukupolvi antoi kahville keskimäärin heikoimmat arviot, 7,94 pistettä, kun X-sukupolven keskiarvo oli 8,34.
Viisi kupillista oli huippu – sen jälkeen nautinto laski
Kolmesta viiteen kupillista päivässä juovat arvioivat kahvinsa parhaimmaksi.
Huippu osui noin viiteen kupilliseen.
Sen jälkeen nautinto alkoi laskea, ja viiden sekä kymmenen kupin välillä arviot putosivat tutkimuksessa 14,8 prosenttia.
Myös unirytmi näkyi aineistossa.
Suurten ikäluokkien edustajilla jokainen myöhempi heräämistunti liittyi noin kuuden prosenttiyksikön laskuun kahvista nauttimisessa.
Tutkimuksen “täydellinen kupillinen” syntyy keskiviikkoaamuna
Jos tutkimuksen löydöksistä rakentaisi yhden voittavan kahvihetken, se osuisi keväiseen keskiviikkoaamuun.
Kahvi olisi mustaa, se juotaisiin ilman kantta keraamisesta mukista ja kupillinen maksaisi sen verran, että odotukset olisivat valmiiksi korkealla.
Vastaavasti tutkimuksen pahimpia yhdistelmiä voisi hahmotella syksyiseen keskipäivään, kannelliseen mukiin ja kermalla ryyditettyyn kahviin.
Tutkimus ei testannut juuri tällaista yhdistelmää yhtenä kokonaisuutena, mutta sen erilliset löydökset osoittavat samaan suuntaan.
Kahvin maku ei siis elä vain pavuissa.
Siihen näyttää sekoittuvan myös viikonpäivä, vuodenaika, kellonaika, muki, hinta ja se, millaisessa mielentilassa kupillisen nostamme huulille.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tutkijat löysivät vihdoin mekanismin, joka selittää miksi kahvinjuojat elävät pidempään
Tutkijat löysivät yksinkertaisen kahvitavan, joka voi moninkertaistaa terveyshyödyt
Kahvi muuttaa kehoasi yllättävällä tavalla – tutkijat löysivät yhteyden suolistoon
