Kuka maksaa laskut?

Kannattaisiko avata yhteinen tili?

Johanna, 37, on ollut viimeksi töissä vuonna 1996. Käytännössä hän on elänyt miehensä palkalla ja yhteiskunnan tuilla kymmenisen vuotta. Neljän lapsen äitinä hän saa lapsilisiä, vanhempainrahaa ja kotihoidon tukea yhteensä 800 euroa kuussa. Kun vanhempainrahakausi päättyy, jää käteen entistä vähemmän.

Summasta ei jää Johannan omaan käyttöön euroakaan, sillä hän kustantaa perheen ruuat ja muut päivittäistavarat. Jos hän haluaa ostaa jotain itselleen, raha on pyydettävä kahta työtä tekevältä mieheltä.

“Siihen tottuu”, Johanna sanoo.

“Ennen vain toivoin, että mies ymmärtäisi itse tarjota minulle rahaa, mutta nykyään pyydän suoraan.”

Johanna väittää kuitenkin, ettei häntä harmita vanhanaikaiselta tuntuva “mies tuo rahat, nainen hoitaa kodin”-kuvio.

“Inhosin työpaikkaani, joten uramielessä en koe menettäneeni mitään. Sovimme miehen kanssa jo seurusteluaikana, että jos lapsia tulee, jään hoitamaan heitä kotiin.”

“Talo on yhteisomistuksessamme, enkä ole mitenkään katkera siitä, että kaikki “omat” rahani menevät perheen juokseviin kuluihin. Mieheni maksaa kaikki lainanlyhennykset ja muut laskut, joten asetelma on minusta reilu.”

Raha-asioista pitäisikin sopia viimeistään siinä vaiheessa, kun pariskunta muuttaa yhteen.

“Rahasta tulee keskustella rehellisesti ja suoraan, niin kuin mistä tahansa asiasta. Raha-asiat ovat järjellä ja sopimuksilla käsiteltävissä”, neuvoo parisuhdeterapeutti Heidi Valasti.

Valasti kehottaa keskustelemaan – mieluiten jo ennen ensimmäistä aiheeseen liittyvää riitaa – rahaan liittyvistä arvoista: mitä raha kummallekin merkitsee ja miten sitä käytetään.

Seuraavaksi pitäisi puhua käytäntöön liittyvistä seikoista, siitä kuka maksaa mitäkin. Mitä epämääräisemmin laskuja maksellaan, sen todennäköisemmin aiheesta tulee riitoja.

Nina, 26, ja hänen miehensä ovat ratkaisseet asian sopimalla tietystä summasta, jonka kumpikin laittaa yhteiselle tilille kerran kuussa. Tililtä maksetaan yhteiset menot, ja loput rahat kukin saa käyttää kuten parhaaksi näkee.

“Ennen tuli aina turhaa napinaa, koska kumpikin koki maksavansa enemmän yhteisiä laskuja kuin toinen. Nyt tilanne on selkeä, koska maksamme yhteiseltä tililtä myös ruuat. Jos teemme isompia yhteisiä hankintoja, maksamme ne selkeästi puoliksi.”

Jos pariskunnan tienestit ovat merkittävästi eri suuruiset, maksut pitäisi suhteuttaa tuloihin.

Opiskelija ei voi osallistua laskupinon ohentamiseen samalla tavalla kuin työssä käyvä osapuoli. Myös toisen työttömäksi jääminen voi hämmentää suhdetta rajusti, vaikka yleisellä tasolla moni hokeekin “raha ja rakkaus eivät kulje käsi kädessä”-mantraa.

“Työttömäksi jääminen on usein iso kriisi parisuhteen tasolla, sillä parisuhteen vuorovaikutus- ja ajankäyttödynamiikka muuttuu tässä tilanteessa aina jollain tavalla. Kriisi on kova myös henkilölle itselleen identiteettitasolla. Hän joutuu miettimään itseään työttömänä ihmisenä, mikä ei tietenkään ole miellyttävä ajatus. Taloudellisesti kriisi saattaa olla suuri, jos työttömäksi jää parempituloinen osapuoli”, Valasti sanoo.

Pitkällä aikavälillä suuret erot pariskunnan tuloissa voivat johtaa erilaisiin vallankäyttöjuonitteluihin. Jos esimerkiksi kiinteä omaisuus on varakkaamman osapuolen nimissä, tämä voi aina uhkailla toista sillä, että lähtiessään tämä jää puille paljaille.

“Usein vähemmän varakas osapuoli alkaakin käyttää valtaa jollain muulla parisuhteen osa-alueella, esimerkiksi seksissä”, Valasti sanoo.

Valasti varoittaa perinteisestä kotirouvakuviosta, jossa kiinteä omaisuus hankitaan miehen nimiin ja nainen maksaa juoksevat kulut. Erotilanteessa nainen voikin huomata jäävänsä aivan tyhjän päälle.

Nykyaikana asetelma voi olla myös päinvastainen, koska nykyään monet naiset tienaavat paremmin kuin miehet. Perinteinen mies elättää -kuvio on murtunut.

“Miesten itsetunto saattaa usein rakentua työidentiteetin (“olen perheen rahantuoja”) varaan, joten tällä uudella, nykyaikaisella asetelmalla voi olla mielenkiintoisia vaikutuksia parisuhteisiin”, Valasti sanoo.

Menneisyyteen – kaiketi – kuuluu myös ajatus “hyviin naimisiin pääsemisestä”. Rahan naiminen ei ole Valastin mielestä suositeltavaa.

“Naimisiin kannattaa mennä vain sitoutumisenhalusta ja rakkaudesta.”

Lukijoilta

“Vain typerä menee naimisiin rakkaudesta. Kyllä raha ratkaisee; jos kuluista täytyy riidellä, tulee ero kuitenkin varsin pian. Ihan sama minkä urpon läskin onnistuu nappaamaan, kunhan rahaa löytyy.”
Nainen, 25

“Mieluummin otan siis taloudellisesti vakaan miehen, kuin “coolin” pitkätukkaisen rokkarin, jolla on varaa vain pussikaljaan. Oikeanlaisen miehen valinta on investointi omaan tulevaisuuteen.”
Nainen, 27

“Mieheni tienaa paljon enemmän kuin minä. Kummallakin on omat rahat ja perheellämme on oma talouskassa mistä käydään ruokakaupassa. Maksan omat laskuni ja puolet vuokrasta ja yhteisistä kuluista, mies omansa. Koskaan en ole mieheltäni rahaa pyytänyt, enkä pyydä. Omillaan on tultava toimeen vaikka henki menisi.”
Nainen, 28

“Olen tumma, akateeminen ja hyvin toimeentuleva mies. Irtoseksiä en saanut nuorempana, opiskelin suruuni. Nyt voin kierrättää epätoivoisia pk-seudun rahan kyttääjiä alistaviin seksileikkeihini. Bodattujen ja vähän koulutettujen miesten perässä juosseet, pahoinvoivat naiset tulevat nyt luokseni. Tämän parempaa tilannetta elää menetettyä nuoruuttaan ei ole.”
Mies, 28

“Se on rakkaus kun kaiken ratkaisee. My ass! Asuin kimpassa 5 v miehen kanssa joka ei pysynyt missään työpaikassaan, vuokrat olivat menneet ulosottoon eli luottotietoja ei ollut eikä omaisuutta. Ihan kuin lasta olisi elättänyt, kaikki piti maksaa ja kantaa ruokaa kaappiin ja rahoittaa miehen kaljoittelutkin. Vähitellen molemminpuolinen kunnioitus katosi kuin tuhka tuuleen. Tästä lähtien jokainen joka aikoo kanssani hengailla, saa luvan maksaa itse omat laskunsa ja käydä säännöllisesti töissä!”
Nainen, 34

“Mieheni lopetti työnsä ja oli muutaman kuukauden kotona työttömänä.Riitelimme raha-asioista. Hän ei pystynyt käsittämään että olin vittuuntunut, kun en päässyt enää kampaajalle joka kuukausi. Jos on tottunut johonkin, ei halua että toisen laiskuus ottaa sen tottumuksen pois.”
Nainen, 26

Mikä on avioehto?

Avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Se toteutuu silloin, kun avioliitto purkautuu kuolemaan tai eroon. Silloin omaisuuden ositus tapahtuu yleensä niin, että kumpikin saa puolet avio-oikeuden alaisesta säästöstä. Osituksessa varakkaampi joutuu maksamaan vähävaraisemmalle nk. tasinkoa. Avioehdossa voidaan kuitenkin sopia, ettei omaisuutta laitetakaan suoraan puoliksi. Osituksen ulkopuolelle voidaan sopia jätettäväksi esimerkiksi toisen perintöomaisuus tai tietyt kiinteät omistukset.

Lähde: www.naimakaupat.com

TJEU = Tsekkaa jos et usko

  • Vain yksi yö
    Rahavaikeuksiin ajautunut pariskunta lähtee viimeisine ropoineen Las Vegasiin, jossa miljardööri (Robert Redford) iskee silmänsä miehensä epätoivoisia pelejä seuraavaan vaimoon (Demi Moore). Miljardööri tarjoaa ulospääsyä vaikeuksista tarjoamalla yhdestä yöstä miljoona dollaria.
  • Anna Nicole Smith
    Entinen “tanssijatar” meni naimisiin tähtitieteellisen rikkaan vanhuksen kanssa, ja tappeli tämän kuoleman jälkeen omaisuudesta pitääkseen yllä kallista elämäntyyliään. Tuhlailua ja sekoilua voi seurata tosi-tv-showssa.
  • Seppo Saario: Näin sijoitan pörssiosakkeisiin
    Suomalaisen sijoittajagurun perusteos for dummies.

Suosittelemme