Vanhemmat valitsevat sanansa huolella erityishetkissä: kehuvat hienosta suorituksesta, lohduttavat vaikeissa tilanteissa.
Mutta tutkijoita kiinnostavat enemmän tavalliset arkilauseet, jotka toistetaan päivästä toiseen lähes automaattisesti.
Juuri nämä lauseet muovaavat lapsen sisäistä ääntä ja käsitystä itsestään tehokkaammin kuin harvinaiset, suuret hetket.
Toistuvaa mitätöintiä
Yksi tällainen lause on erityisen yleinen suomalaisessa kasvatuksessa: ”älä ole niin herkkä.”
Psykologit ovat tutkineet tätä lausetta — ja sen monia variaatioita, kuten ”ei se mitään”, ”ei kannata itkeä” ja ”älä ota sitä niin vakavasti” — pitkäaikaisia vaikutuksia.
Journal of Child Psychology and Psychiatryn –tutkimus osoitti, että toistuvasti tunteidensa mitätöinnin kohteeksi joutuneet lapset kehittivät aikuisina merkittävästi heikomman tunnesäätelyn kuin ne lapset, joiden tunteet otettiin vakavasti.
Mitätöinti ei ole sama kuin rauhoittaminen
Kun vanhempi sanoo ”älä ole niin herkkä” hyvää tarkoittaen haluaa hän rauhoittaa lasta tai opettaa sietämään pettymyksiä.
Psykologit kuitenkin nostavat esiin tärkeän eron: rauhoittaminen on tunteen vastaanottamista, mitätöinti kieltämistä.
Lause ”ymmärrän, että se tuntuu pahalta, se menee ohi” rauhoittaa.
Lause ”älä ole niin herkkä” viestii, että tunne on väärä.
Lapsen aivot oppivat häpeämään tunteita
Neurologisesti tunteiden toistuvalla mitätöinnillä on konkreettinen vaikutus.
Lapsen aivot oppivat yhdistämään tunteiden ilmaisemisen häpeään, ja tämä yhteys vahvistuu toiston myötä.
Neurotieteellisten tutkimusten mukaan toistuva tunteiden tukahduttaminen lapsuudessa muuttaa aivojen emotionaalisen prosessoinnin rakennetta tavalla, joka voi säilyä aikuisuuteen.
Yhteys aikuisiän mielenterveyteen on vahva
Pitkittäistutkimukset osoittavat selkeän yhteyden.
Lapset, joille toistuvasti viestittiin että heidän tunteensa ovat liiallisia tai vääriä, kärsivät aikuisena useammin ahdistuksesta, masennuksesta ja vaikeuksista tunnistaa omia tarpeitaan.
American Psychological Associationin tutkimusten mukaan tunne-elämän tunnistaminen ja hyväksyminen lapsuudessa on yksi vahvimmista mielenterveyden suojaavista tekijöistä.
Mitä sanoa sen sijaan
Psykologit suosittelevat kolmivaiheista vastausta:
- Nimeä tunne ääneen
”näen että olet pettynyt”
- hyväksy se
”se on ihan ymmärrettävää”
- tarjoa tukea
”olen tässä”.
Tämä ei tarkoita, että lapsen pitää saada aina mitä haluaa — se tarkoittaa, että hänen tunteensa otetaan todesta.
Rajat ja tunteiden hyväksyminen eivät sulje toisiaan pois.
Muutos on mahdollinen missä elämänvaiheessa tahansa
Jos tunnistat itsesi lapsesta, jolle sanottiin toistuvasti ”älä ole niin herkkä” — tai vanhemmasta, joka on sanonut sen omalle lapselleen — muutos on mahdollinen.
Terapiatutkimusten mukaan tunteiden hyväksymisen oppiminen aikuisena parantaa sekä omaa tunnesäätelyä että vanhemmuuden laatua merkittävästi jo lyhyen harjoittelun jälkeen.
