Elämämme hiuskarvan varassa

Keitä ovat nuo miehet ja naiset selkämme takana?

Rest in peace, rullapermanentti. Teknosukupolven kampaajat eivät tee sitä, mitä asiakas pyytää, vaan sitä, mikä näyttää parhaalta. Ja tiedättekö, miksi Gwen Stefanilla ei ole juurikasvua?

”Mikä sua näissä eniten harmittaa?”

Istun 16-paikkaisen Avantgarde-hiusmuotoiluliikkeen tuolissa ja katson parturi-kampaaja (hiusmuotoilija?) Pirkka Pärnäsen sormiin pingotettua hiussuortuvaa.

Ehkä se, että lettini ei ole Sarah Jessica Parkerin. Mutta yhtä kaikki haluaisin muuttua näkymättömäksi.

Salin häikäisevä valaistus ei imartele tuoliin istuvan asiakkaan ulkonäköä, ja edessä on pitkä sarja nöyryytyksiä ennen ulkonäöllistä eheytymistä. Ja sitä paitsi, täällähän on ilmassa jotain säpinää. Vähän kuin seksikkäiden ravintoloiden tiskin takana.

Pirkasta tuli kampaaja sattumalta, kokeilunhalusta.

Nyt hänet tunnetaan tyyppinä, joka laittaa asiakkaan ulos ovesta, jos tämä vaatii hiuksilleen palveluksia, jotka eivät Pirkan mielestä asiakkaalle sovi.

“Kyllähän mä voisin leikata niitä samoja polkkatukkia aamusta iltaan ja tehdä rahaa, mutta siihen turtuisi, eikä työ olisi enää kiinnostavaa itselle. Mä haluan, et tosta ovesta lähtee ulos hyvän- näköisiä hiuksia.”

Pirkka ei suoranaisesti rakastanut koulunkäyntiä. Hän ei saanut opettajilta erityishuomiota sukupuolensa vuoksi, vaan laiskuuden.

“Tää on käsityöammatti, joka opitaan tekemällä. Koulussa oli tylsää.”

Joten kaikkien aikojen ensimmäinen oikea asiakkaasi…

“Sai ihan sairaan huonon kampauksen. Eihän se sitä itse tiennyt, koska epäonnistumiset pystyy puhumaan paremmiksi, mutta olihan se jälki aluks ihan kauheeta.”

Opi säännöt ja riko ne

Kampaajan rutiinit – niin kuin kaikki muukin elämässä – lähtee perussääntöjen opettelemisesta. Sitten niitä lähdetään rikkomaan.

“Hyvän kampaajan erottaa keskinkertaisesta se, että osaa korostaa hyviä puolia ja häivyttää huonoja. Jokainen timantti hiotaan sen omilla ehdoilla.”

Joten valitettavasti SJP:n hiuksia ei saa hänen kuvaansa vilauttamalla.

“Vaikka kuvan hiukset on makeet, ne eivät ehkä sovi asiakkaalle pätkääkään, tai niitä ei kerta kaikkiaan pysty asiakkaan hiuksista tekemään. Hyvä kampaaja on kuin hyvä remonttimies: ei nekään tee pilkulleen, mitä asiakas käskee, jos homman voi hoitaa fiksumminkin. Hiusten laittaminen ei oo mitään taidetta. Mä olen ainakin hiustyömies, teknikko ennemmin kuin taiteiilja.”

Hänen ja puolikkaan kampaavan maailman esikuva on legendaarinen Vidal Sassoon.

“Se on vienyt tän alan sellaiselle tekniselle ja tieteelliselle tasolle, että ei voi kuin ihailla. Ei ne mitään ihmeitä tee, mutta laboratoriomaisen tarkkaa työtä.”

Muodin oikeasta paikasta elämässä Pirkka – joka ajaa hiuksensa yksinkertaisesti klaniksi, jos ne ovat ylikasvaneet – ”voisi puhua kolme päivää.”

“On kamalaa, kun ihmiset haluavat jotain vain siksi, että se on muotia. Fashion victimit ovat lähinnä säälittäviä.”

Naps naps naps. Nostellessaan latvoja, katsellessaan niitä peilin kautta työmies joka tapauksessa näyttää taidemaalarilta, joka astuu askeleen taaksepäin kankaan äärestä työtään tarkastellakseen.

“Mitä hoitoainetta sä käytät?”

“En mitään.”

“Kannattais varmaan hankkia jotain.”

Paljonko heitä on?

Kampaamo- ja parturiyrittäjiä on Suomessa noin 8 000, ja kaikkiaan ala työllistää noin 13 000 ihmistä. Yritykset ovat parin kolmen asiakaspaikan liikkeitä, joissa työskentelee keskimäärin kaksi ammattilaista.

Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Isot, hiustenhoitotuotteita valmistavat ja/tai markkinoivat firmat haalivat kampaajia omiin talleihinsa, ja liikkeet tulevat alan arvioiden mukaan ketjuuntumaan.

Ennustajat sanovat, että yhden mamman parturit ovat kohta katoavaa kansanperinnettä siinä missä luukkukioskit tai huoltoasemat, joissa saa autonsa huollettua.

Kampaamoala on yrittäjävetoinen. Eikä ihme, sillä palkollisena kampaaja tienaa reilun tonnin kuussa.

Jos kampaaja ei osta tai vuokraa omaa liikettä, hän operoi yleensä nk. vuokratuolilla. Tällöin kampaaja maksaa liikkeen omistajalle tuolista, aineista, puhelimesta ja muista välttämättömyyksistä noin 30–40 prosenttia kuukaudessa tienaamastaan bruttosummasta. Lisäksi palkkiosta maksetaan verot ja muut yrittäjämaksut.

“Jos on tosi kova, niin kuukaudessa pystyy tekemään ehkä tollaset 6 000 euroa”, sanoo Pekka Viilto Uudenmaankadun Shock Hairstoresta.

Parhaat kampaajat pystyvät tekemään lisätienestejä kouluttamalla ja tekemällä kuvauskampauksia. Mutta ensin pitää tehdä nimeä kuten Harri Paananen, Hannu Kallio, Outi Broux, Nina Björkman, Timo Ronkainen, Jonna Karjunen, Rami Korpi tai Timo Mäkinen…

Kampaajan ammatin arvostus on noussut huikeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kampaajan työstä on tullut trendiammatti, ja kampaaja voi olla julkkis siinä missä asiakkaansakin.

Makeover-ohjelmat, idolsit ja juorulehdet ovat tehneet stailaajien ammattikunnan näkyväksi. Eikä Suomestakaan enää löydy niin pientä tuppukylää, etteivät paikalliset lökäpöksyt siellä seuraisi MTV:tä.

Trendit myöhästyvät Suomesta enää aikaeron verran. Ulkonäöllä on yhä enemmän väliä, se ei ainoastaan tue identiteettiä vaan myös on se.

“Tukka hyvin, kaikki hyvin”, tiivistää Kaminokegalsin kampaaja/meikkaaja Mariela Sarkima ajan hengen.

“Ihan totta. Jos sulla on bad hair day, niin koko päivä on pilalla!”

Sielunhoitaja

On perjantai-iltapäivä, ja Shock Hairstoressa on sikakiire. Illalla, jo muutaman tunnin päästä, Hartwall Areenalla alkaa Radio

NRJ:n palkintogaala, jonne pitää tehdä lukuisia hiuksia.

Shockin osakas Pekka Viilto sulloo wokkia naamaansa ja koettaa samalla kertoa historiaansa englantilaisesta kampaajakoulusta julkkisten luottolaittajaksi, jonka tyyli tunnistetaan pienellä painettuja muotikuvien stai-

lausinfoja lukemattakin.

Pekka tosin näyttää enemmän kolmatta perättäistä keikkapäiväänsä vetävältä rokulta kuin trendikampaajalta.

“Ai mun omat hiukset? Suutarin lapsella ei oo kenkiä, kyrpii kun töissä on niin paljon peilejä, joista näkee oman kuvansa.”

Pekka pyörii samoissa kemuissa kuin asiakkaansakin. Maine ja jatkuva jono ovatkin syntyneet puskaradion kautta.

USA:ssa Jennifer “Tukka” Anistonin kerrotaan muuttaneen kampaajansa luo avioeronsa jälkeen. Pekka on puinut lukuisat avioerot, sairaudet ja murheet. Mutta juoruja ei irtoa.

“Mulla on vaitiolovelvollisuus, kuin lääkärillä.”

Kampaajan magic touch saa ihmiset avautumaan asioista, joista he eivät puhu ehkä kenellekään muulle. Miksi?

“Pää on aika intiimi pala ihmistä. Kosketus ehkä synnyttää asiakkaan ja kampaajan välille sellaisen tason, jossa yksityisistä asioista puhuminen onkin yhtäkkiä luontevaa.”

Kampaaja on siis parhaimmillaan myös sielunhoitaja. Osalla kampaajista sanotaan olevan jopa parantavia kykyjä. Alan ammattilehti Pinni kirjoittaa ”selvänäkijäkampaajasta”.

“Samalla kun laitetaan tukka kuntoon, hoidetaan myös pään sisältöä. Hyvän kampaajan tärkein ominaisuus on sosiaalinen lahjakkuus, se, miten osaa olla ihmisten kanssa”, Pekka sanoo.

Hänen uransa parhaita hetkiä oli, kun kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi hiuksensa lähes kokonaan menettäneen naisen päähän ”istutettiin” tuuhennus. Nainen itki ilosta tuolista noustessaan.

Tutkija

“Mä näen asiakkaasta heti, mikä sille sopii”, sanoo Mariela, ”enkä mä tee koskaan kahta kertaa samaa juttua.”

Mariela on paitsi maskeeraaja, myös kampaaja, jonka ura on kovassa nosteessa.

Kun työ alkaa, Mariela ei tee yhtään turhaa liikettä. Otteissa on arvovaltaisuutta, johon asiakkaan on huojentava nojata, kun ei tiedä miltä oikein pitäisi näyttää.

“Täällä asiakas on kuningas, mutta Barcelonassa, jossa olin pitkään töissä, kampaajat määräävät.”

Mariela viettää iltakaudet netissä tutkien alan sivustoja. Hän imee itseensä tietoa, nimiä ja detaljeja, joita hän saattaa joskus tarvita. Marielalle tieto Gwen Stefanin stailaajan nimestä on osa ammattitaitoa.

“Gwen Stefanin juurikasvu peitetään tupsuttamalla hiuksiin luomivärisiveltimillä vaalennusainetta. Ajattele, miten työlästä!”

Mariela otti 19-vuotiaana, vasta valmistuneena maskeeraajana, yhteyttä meikkaaja Janne Suontoon ja tarjoutui töihin. Neljän kuukauden päästä Suonto soitti takaisin ja käski tulla seuraavana aamuna auttamaan Vera Jordanovan kuvausmeikin tekemisessä.

Sittemmin Mariela on tehnyt töitä monien huippukuvaajien kanssa: Kaapo Kamun, Jouko Lehtolan ja Okko Oinosen…

“Kuvauksissa meidän työ on luoda illuusioita, kauniita kuvia. Unelmia.”

Onko se turhaa? Mitä kampaajat itse ajattelevat turhamaisuudesta? Kauneudenhoidosta kun ei juurikaan voi puhua ilman, että joku alkaa jeesustelun pinnallisuudesta ja maailman nälkäongelmasta.

Pekan mielestä turhan vaatimattomuuden voisi unohtaa.

“Ei se multa oo pois, jos aikuinen ihminen haluaa vaikka parannella itseään kauneusleikkauksilla. Jos joku haluu näyttää hyvältä ja saa siitä filikset, ni mitä vittuu!”

Kun kampaaja mokaa

Aina kampaajan tuolista ei nouse iloinen asiakas.

“Kävin eilen leikkauttamassa hiukseni. Lopputulos on aivan karmea! Minulla oli selkään ulottuva tukka kun menin, ja lopputulokseksi sain epätasaisen polkkatukan, ja niskaani epätasaisesti ohennetun töyhtön. Minua niin surettaa tämä tukka, että mieli tekisi vain kirkua. Nainen ei selvästikään osannut tai ymmärtänyt sitä, mitä tarkoitin. Hän nyökkäili ja alkoi leikata. Kertaakaan ei kysellyt, että onko tämä pituus ok. Itse lueskelin lehtiä sillä aikaa, kun hän tärveli hiukseni. Kyyneleet valuivat silmistä, kun saavuin kotiin. Kampaajalle en sanonut mitään. Olisi kai pitänyt.”

Mitä pitää tehdä, jos kampaaja pilaa hiukset, Suomen Hiusyrittäjien puheenjohtaja Arja Laurila?

“Jos hiukset suoranaisesti vaurioituvat, ne pitää tietysti hoitaa kuntoon. Jos vika on vain ulkonäössä, virhe tulee korjata, mikäli se on mahdollista. Viisainta olisi keskustella aina hyvin tarkkaan etukäteen, mitä asiakas haluaa, kampaajahan ei näe asiakkaan pään sisään millainen hänen mielikuvansa tulevasta kampauksesta on. Jos asiakas antaa kampaajalle vapaat kädet, niin silloin virheen todentaminen on aika vaikeaa, koska tilanteessa on toteutettu kampaajan, ei asiakkaan näkemystä. Palaute epäonnistuneesta kampauksesta pitäisi aina antaa heti. Virhettä ei voi korjata, jos asiakas menee vain kiukkuisena kotiin ja haukkuu kampaajan kavereilleen.”

Bad hair day

Kysyimme ammattilaisilta, kenen on tukka hyvin, kenen ei.

So hot

“Mikko Leppilampi. Ja tietysti David Beckham.”

“Pmmp:n tytöt. Molemmat rohkeita ja uskaltavat olla omia itsejään.”

“Tanja Karpela. Klassikko.”

“Rasmuksen Lauri. Rohkein ja uniikein tyyli heti alusta alkaen.”

“Tiktakin Petra. Raikas ja hauska.”

“Madonna. Muuntautumiskykyinen, aina aikaansa edellä.”

So not

“Kaikista kamalin on so called räppäri Kana. Liian yläastetukka kolmekymppiselle.Yrittää olla erikoinen/erilainen, mutta menee pahasti pieleen.”

“Tuoreet missit, sponssivaatteineen ja hiuslisäkkeineen.”

“Markus Pöyhönen, tukka ja rusketus kuin suoraan baywatchista.”

“Courtney Love ja Britney Spearsin nykyinen hampuusilook.”

“Mattiesko Hytönen. Sanotaan nyt näin, että sillä tukalla ei sopisi muita arvostella.”

“Madonna nykyisellään. Kamala, keltainen moppi.”

Suosittelemme