Aleksitymia

Aleksitymiasta kärsii joka kymmenes. Nämä toiminnan ihmiset eivät osaa erottaa pahaa mieltä ja fyysistä kipua.

Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat aleksitymian riskiryhmää.
Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat aleksitymian riskiryhmää.

Kaikki ovat joskus tavanneet äärimmäisen järki-ihmisen. Hän valittaa selkäkipua, kun on paha mieli. Heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sai vuonna 1973 psykiatriassa nimen aleksitymia, kun Harvardin yliopiston professori Peter Sifneos halusi määritellä joitakin potilaita vaivaavan persoonallisuuspiirteistön. Aleksityymikolla on niukka mielikuvitus ja konkreettinen, ulkokohtainen ja yksityiskohtiin keskittyvä ajattelutapa. Hän on hyvin toiminnallisesti suuntautunut. Aleksityymikoita on kuvailtu emotionaalisesti mielenkiinnottomiksi, ikävystyttäviksi ja etäisiksi. Aleksitymian kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. Lapsuudenkodissa on esiintynyt tavallista useammin psykopatologiaa.

Aino Mattilan sosiaalipsykiatrian väitöksen mukaan aleksitymian esiintyvyys on miehillä 12 ja naisilla 8 prosenttia. Suomalaiset miehet ja naiset tunnistavat tunteensa yhtä hyvin, mutta miehillä on enemmän vaikeuksia tunteidensa kuvailemisessa ja taipumusta ulkoistavaan ajatteluun. Aleksitymia on yhteydessä työuupumukseen, huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun sekä korostuneeseen ruumiillisten oireiden kokemiseen. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa ilmeni, että aleksitymia on yleisempää maaseudulla varhaislapsuutensa viettäneillä ja ei-toivotuilla lapsilla (etenkin nuorten yksinhuoltajaäitien jälkeläisillä), mutta myös iäkkäiden äitien kuopuksilla. Etenkin pohjoisen Suomen puhumattomuuskulttuuri ja huonosti toimiva äiti-lapsisuhde näyttävät lisäävän aleksitymiaa. Tutkijat arvelevat aleksitymian vähenevän elinolojen ja kasvatuksen parannuttua.

Aleksitymiaan on etsitty syytä aivojen poikkeavuuksista. Aluksi vian arveltiin olevan aivojen hermoradoissa, mutta uudemmissa tutkimuksissa on havaittu puutteita peilisoluissa. Yhdysvalloissa tehdyssä aivojen magneettikuvia hyödyntävässä tutkimuksessa selvisi, että aleksityymikot tunnistavat tunteita herättäviä ärsykkeitä, mutta eivät osaa tulkita niitä. Neuropsykologisissa testeissä on havaittu ongelmia tarkkaavaisuudessa, keskittymisessä ja muistissa. Aleksitymiaa esiintyy myös sekundaarisena piirteenä, esimerkiksi vakavan sairauden yhteydessä. Se saattaa olla puolustuskeino ahdistavassa tilanteessa.

Aleksityymikot saavat usein huonoa hoitoa fyysisiin sairauksiinsa. Heitä pidetään epämiellyttävinä ja tylsinä hoidettavina, ja oireiston syiden selvittäminen vaatii lääkäriltä erityisponnisteluja. Sanna Sinikallion psykologian väitöksessä 2007 todettiin, että aleksitymiaa esiintyy muita useammin paitsi psykosomaattisilla ja mielenterveyspotilailla myös somaattisesti sairastavilla. Verenpainetauti, krooninen kipu, nivelreuma, krooninen suolistosairaus, fibromyalgia ja sepelvaltimotauti sekä ennenaikainen kuolleisuus ovat yhteydessä kohonneeseen aleksitymiariskiin.

Max Karukiven tuoreessa nuorisopsykiatrian väitöstutkimuksessa aleksityymisillä nuorilla esiintyi huomattavasti enemmän psyykkistä oireilua − kuten ahdistusta, masennusta ja runsasta alkoholinkäyttöä − kuin ei-aleksityymisillä nuorilla. Aleksitymian yleisyys oli tytöillä 8,2 ja pojilla 8,5 prosenttia. Syömishäiriöt ovat aleksityymikoilla kolme kertaa yleisempiä kuin verrokeilla. Pojilla on esiintynyt puheenkehityksen ongelmia. Aleksityymikot kokevat saavansa huonosti sosiaalista tukea, erityisesti ystäviltä. Heidän vanhempansa sen sijaan ovat ylisuojelevia.

Miten aleksitymia oireilee?

Max Karukiven mukaan aleksitymia voidaan yhdistää melkein mihin tahansa fyysisiin oireisiin, joihin ei löydy mitään selvää syytä. Yleensä potilas kiinnittää lääkärin mielestä huomionsa vääriin asioihin.

"Tarkkaa mekanismia aleksitymian kehittymiselle ei tiedetä. Aleksitymiaan liittyvä krooninen stressitila voi altistaa fyysisille sairauksille. Aleksitymia voi olla tunnesäätelyjärjestelmän kehittymättömyyttä. Lapsi saattaa reagoida vaikka kiusaamisen aiheuttamaan ahdistukseen vatsakivulla, koska ei osaa sanoa, että nyt ahdistaa. Aleksityymikolla lapsuuden tavat reagoida jäävät ikään kuin voimaan."

Karukiven mukaan vanhempien ylisuojelevuus voi vaikeuttaa tunnesäätelyn kehittymistä. Monet oppivat pelkäämään voimakkaita tunteita. Aleksityymikoita pidetään usein tunteettomina. Karukivi kumoaa käsityksen:

"He tunnistavat, että heillä on paha olo. He kokevat tunteita, mutta heidän on vaikea eritellä niitä. Terapiassa opettelemme tunteiden tunnistamista ja ilmaisua", Porin nuorisopsykiatrian yksikössä työskentelevä Karukivi sanoo.


Lähteet: Max Karukivi: Associations between alexithymia and mental well-being in adolescents. Turku 2011. Lääkärilehti 10/ 2007. Duodecim. Therapia Fennica. Sanna Sinikallion psykologian väitös. Helsinki 2007. Aino Mattila: Alexithymia in Finnish General Population. Tampere 2009.

5 kommenttia

eikukaantajuaennenkuinonnahnyt

15.3.2012 14:05

Ihan kuin mun isä. Sillä on aina selkä kipeä ja on verenpainetauti ja mitä kaikkea, mutta koskaan, ei kertaakaan, se oo puhunut tunteistaan. Koska faija on niin ilmeetön, ei lääkärinapua saa, ellei ole todella lähes hengenvaara. Miten kukaan voisi uskoa, että toinen on sairas, kun kasvot ovat ihan ilmeettömät ja yksi sanoo rauhallisella, värittömällä äänellä, että mut pitäis varmaan leikata. Faija on kahdesti päässyt viime hetkellä sairaalaan, aina ajanut henki hieverissä sinne omalla autolla. Tietenkin, ambulanssithan on kuolleille.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

21.3.2012 11:11

Tämä oli mielenkiintoinen artikkeli. Haluan kuitenkin omakohtaisista lähtökohdista huomauttaa tai pikemminkin tarkentaa havaintojani mainituista fyysisistä oireista jotka näin, aivan liian simppelisti, niputetaan tunnehäiriöisen ihmisen ongelmiksi. Se ei vastaa todellisuutta Suomessa, jonka kykenen itse todistamaan mikäli sitä vaaditaan eli tulkinta antaa vääristyneen kuvan ihmisten kärsimistä, mainituista fyysisistä vaivoista. En laske pois mahdollisuutta etteikö Suomessakin voisi löytyä tapauksia joihin artikkeli suoraan voisi päteä. Ihminen on psykosomaattinen olento. Tämä artikkeli, tutkimus ja sen vetämät johtopäätökset eivät mitenkään ota huomioon esim. synteettisten huumeiden valmistuksesta koituvia myrkyllisiä ympäristöpäästöjä joita herkkä ihminen havaitsee. Asiaa selventämään kyseistä tilannetta voi suoraan selventää seuraavalla tavalla: Kuinka moni ihminen ei kokisi fyysistä ja sitä myöten myös henkistä pahoinvointia Suomessa mikäli muovi-, lääke-, öljynjalostus- ym. myrkyllisiä yhdisteitä valmistusprosesseissaan sivutuotteina tuottavat prosessiteollisuudet vapautettaisiin kaikista päästörajoitteistaan jotka niille on, ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta katsoen tarpeellisesti säädetty. Suomen ilmanlaatu olisi tappavan myrkyllinen ja psykiatreilla olisi tietysti omat päätelmänsä ihmisten oireista. He olisivat oikeassa siinä että ne oireet johtuisivat ihmisistä vaan ei siten kuten artikkelissa halutaan antaa ymmärtää. Ihminen kykenee olemaan terve vain tiettyyn pisteeseen asti jonka jälkeen tilalle astuvat sairaudet. Faktat kuntoon, kiitos!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

krrri

21.3.2012 13:30

Mies_71, mikä olikaan pointtisi? Aleksitymia johtuu ilman saasteista, jo vuodesta 1973 alkaen? Mitä todistat, jos vaaditaan?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

21.3.2012 20:14

Kirjoitanko huonoa suomea? Onko tämä kirjoitukseni vaikeasti avautuva? Koskeeko se ruotsinkielistä vai suomenkielistä lukijaa?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

faktat_kuntoon

13.4.2013 01:06

Ehkä "Mies_71" sinun kannattaisi puhuu joko suomee tai ruotsii. mutta kaksikielisenä (isin kieli ruotsi, äidinkieli suomi) en tajuu mitä sanot!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi