edustuksellisen demokratian olemus

  • viiste

kevät paistaa ja koittaa kaikille asiakaspalvelutiskin takana päivystäville pikkuhitlereillekin ja vaalitkin lähestyvät... joka kerta näiden pystyvyyttään vakuuttavien ehdokkaiden kampanjointien ja puoluejohtajien joutavien tyhjäätankkaavien keskustelujen lomassa palaa mieleeni hesarin piirtäjän terhon neljän vuoden takainen pilapiirros, jossa elämän murjoma ja reissussa rähjääntynyt laitapuolen kulkija - tai spuge kuten tuota ihmisen lajityyppiä stadissa kutsutaan - huokaa surullisen alistuneesti epätoivoinen ilme kasvoillaan: olen työtön, syrjäytynyt, asunnoton... sairas, masentunut enkä pääse hoitoon... sitten viimeisessä ruudussa äijän naama loistaa yhtäkkiä kuin naantalin keksi aivan kuin sen päälle olisi laskeutunut pyhä henki tai vähintään nokialandian erinomaisuuden eetos: mutta onneksi äänestämällä voin muuttaa kaiken!

- taitaako tuohon terho ovaskan poliittisen liturgian ohittavaan oivaltavaan ironiaan ja loppulausahdukseen muuta enää omakohtaisesti lisätä?

Tämä blogikirjoitus ei ole kommentoitavissa.