neljänkymmenen kilometrin pyörälenkki aamulla. oli aurinkoinen mutta kalsean sivutuulinen keli, polkeminen sujui silti melko jouhevasti. en ole kohta kahteen vuoteen ajanut pitkiä lenkkejä joten aivan kohtalainen kauden [myöhästynyt] avaus. jos tulevana viikonloppuna on tarkoitus vetää sata kilometriä yhteen suuntaan ja toinen takaisin niin kuntoni saattaa hyvin sellaiseen vetoon kestääkin. harvoin ongelmat ovat pitkillä reisuillani muutenkaan suoranaisesti liittyneet jaksamiseen tai suoritus- tai toimintakyvyn herpaantumiseen (etenkin kun on huolehtinut riittävästä juomisesta ja hiilihydraatti-tankkauksesta); yleensä hankaluuksia matkanteolle ovat tuottaneet nämä kotoisat mutta aina yhtä yllättävät sään vaihtelut. jos on kevätpäivänä lähtenytkin matkaan komeassa ja lämpimässä auringonpaisteessa jossakin kohtaa on jo voinut tulla räntää tai rakeita ja lopputaival on taas voinut taittua hyytävässä tuulessa ja vesisateessa. suomalainen sää on niin erinomaisen vihahteikas elementeissään...
kuljin muuten saman reitin viimeksi elokuussa (07), tuolloin kävellen ja matkaa kertyi miltei yhtä paljon. enpä olisi tuolloin arvannut että kun seuraavan kerran kiertelen samoja maisemia olisi elämäni hieman muuttunut: opiskelun aloittaminen, yhden seurustelusuhteen aloitus ja päätös ja uskaltautuminen uuteen yritykseen puolta vuotta myöhemmin - nyt lupaavammissa merkeissä - ovat kaikki tapahtuneet kolmessa vartissa vuoden kulkua ja vaikka tulevaisuus on edelleen avoin ja hieman ahdistavakin epävarmuudessaan ja juuri tuossa avoimuudessaan niin kuitenkin se on minulle myös odotuksia ja toivoa herättävä. voisi todeta että elän pitkästä aikaa hieman jännittävämpää vaihetta elämässäni ja hyvin kiinnostavaa on nähdä mihin suuntaan se sitten aikanaan asettuu.