Runo isille

Vihdoin näet.
Et tunne kipui
Vihdoin olet rauhassa.
Toiveesi totetui.
Sä vain nukuit pois.

Kenestäkään et pahaa sanaa koskaan sanonut.
Nyt sen oivalsin.
Sitä lienee sulta oppinut.
Vaiks useinkin viime ajat
sut tapasin
Elämäsi pienet palat
Lapsilleni keräsin

Olit usein hassu ja hauska.
Olin isin poika.
Moniin vuosiin tapasin äitis.
kun vasta nyt
Komeutta näin isin kuvis.
Huomasin mistä
tuli isin poika.

Olit kerran vahva kuin korsto.
Nyt olet kevyt ja hento.
Et kadottanut voimasi mielen.
Löysit Jumalan kielen.
Sä yritit mulle hetken samaa
Mut tietä luoda halusin omaa

Näytit mulle vaik olit sairas
Et ollut tyhmä
Vaik poika sua testas
Oli hän se tyhmä
Mulle opetit
et meis kaikis on hyvää