Maanantai, ja sen kyllä huomaa

Joskohan nyt ehtisin painamaan "tallenna merkintä"-nappulaa ennen kuin joku muu ehtii painamaan ruksia. Kävi meinaan niin että kun olin päivällä saanut blogimerkinnän liki valmiiksi niin joku ehti painamaan koko ikkunan pois kun käväisin toisaalla, että kiitti v...sti! No, ehkä nyt paremmalla tuurilla.

Olipa kiva viikonloppu tosiaan. Vieraani oli todella mukava ihminen ja kaiken lisäksi samoilla aaltopituuksilla minun kanssani ja se ei ole kovin yleistä se. Vähän ennakkoon jännitin, että miten saadaan aika kulumaan ja luistaako juttu, mutta nyt harmittaa kun tuntuu ettei ehditty jutella tarpeeksi. Ehkäpä ensi kesänä mopoilen sitten hänen nurkilleen niin voimme jatkaa jutteluita. Uskoisinpa että pidetään kyllä yhteyttä maileilla ainakin. :)

Viisi yötä miittiin on, laskin aivan itse... Niinpä niin, kohta taas näemme suuren osan näistäkin hulluista, mitähän siitäkin tulee... Varmaan jotain ihq!! :) Mulla on jo lahjakin valmiina, enää tarttis kääräistä se lahjapaperiin. Niin ja millähän sitä sitten menis sinne tampesteriin? Junalla, linkalla vai käviskö ihan niinkin hyvä tuuri että pääsis kimppakyydillä. Katsotaan...

Vitsit kun väsyttää ja mun kun oli tarkoitus viettää täälä kityssä hetki jos toinenkin, tarkoitus olis keksiä käyntikorttiin jotain uutta ja selailla keskustelujakin reilummin kun en ole ehtinyt hetkeen olemaan koneella kuin aina lyhyen hetken kerrallaan. Toisaalta voisinhan kyllä jatkaa huomenna aamullakin, huomenna kun on vapaapäivä. :)

Jep, mutta näillä edetään taas. *poistuen takavasempaan*

"...I'm a poor lonesome cowboy and a long ways from home..."