Blogi

Alkaa olemaan muutto suoritettu, vihdoinkin. Aikamoinen järjestely siinä olikin.

Tuli muuton takia vietettyä melkein viikko ilman cityä. Eipä siinä kyllä oikeastaan mitään menettänyt, jutut on ne samat. En minä kyllä pois näistä ympyröistä silti halua jäädä, mukavia ovat Cityn ihmiset, heidän takiaan täällä olenkin.

Huomenna kohti TaNperetta ja hanimussukkaa. Taas kaksi pitkähköä viikkoa ilman halia, ilman pusua ja ilman... no, kyllä te tiedätte.

Suhde, siitä voisinkin kirjoittaa hieman. Ärsyttää tietysti tämä välimatka ja hieman arveluttaakin kuinka tämä tästä etenee, joskushan tämän on edettävä. Itse ainakin olen niin epävarma missä haluan tulevaisuuttani viettää. Täällä Härmässä on niin kuollutta mutta täällä on kaikenlaista muuta joka on minulle tärkeää, kuten tämä sukutila, niin ja on täällä hitsauslaitteet ja rälläkkäkin. :)
Noh, selvää on se, etten tätä suhdetta halua lopettaa. Tuo nainen on saanut minut lumoihinsa. Meidän samanlaisuus on tehnyt vaikutuksen. En pelkää koskettaa häntä, se ei ole ollut minulle aina helppoa muissa suhteissani. Olen varmempi hänen seurassaan kuin kenenkään muun kanssa. Eräs r-alkuinen sanakin on pyörinyt paljon mielessä, olisiko tämä nyt sitä. Jokainen määrittää tuon sanan itse ja nyt olenkin hakenut sille sitä omaa määritelmääni. Tietysti sitä ei voi tarkasti määrittää, vaan sen lähinnä vain tuntee mutta haluan olla varma ennen kuin sanon ne kolme maagista sanaa, joista yksi on siis tuo r-alkuinen. En muuten ole sanonut noita kolmea sanaa vielä kenellekään (kuin läpällä, jonka kaikki tiesivät huumoriksi) joten sillä todellakin on minulle merkitystä sitten kun sen sanon.
Minua ärsyttääkin suuresti ne ihmiset jotka viljelevät "r"sanaa ihan liikaa, sitä syydetään jo ensimmäisten tapaamisten jälkeen ja sitä sanotaan kenelle sattuu. Se on menettänyt merkityksensä ja monet tuntuvat sekoittavan kaksi eri tunnetta ihastumisen ja (tähän taas se "r"sana).

Tulevaisuus mietityttää mutta nyt on elettävä hetkessä, otettava tapaaminen kerrallaan ja nautittava niistä täysillä. :)

Näin sitä mennään ja nyt mennään nukkumaan, väsyttää meleko lujasti.

Hyvää yötä cityläiset, katselkaa nautinnollisia unia.
Toivottaa Sube

Jännittää jo tässä vaiheessa miten sitä oppii uuden työn. Toki olen samantyylisiä töitä tehnyt ennenkin mutta joka paikassa on ne omat juttunsa. Nykyinen työ on ollut todella leppoisaa ja on saanut suurimmaksi osaksi mennä oman päänsä mukaan, sitä tulen ehdottomasti eniten kaipaamaan.

Jotkut tykkäävät haasteista, esim juuri siitä että saa opetella uuden työn. Noh, minä en tykkää siitä ollenkaan, tykkään siitä että hommat on tuttua ja turvallista. Mutta tämän tien nyt valitsin, katsotaan mitä siitä seuraa.

Porukoisen kanssa täytyy koittaa tehdä selväksi pelinsäännöt. Vaikka heidän talossaan asunkin, niin haluan päättää omista asioistani, heillä on se paha tapa etteivät malta pitää näppejään erossa minun elämästäni.

Katselen kolmoselta säätä. Metellä on nyt kyllä vähän liikaa meikkiä.

Näillä mennään.
T: Sube

Vaikka Mikko Alatalo ei ihan lempimuusikkoni olekaan, niin lainaan hänen biisistään pari sanaa: "mä maalaispoika oon" Näihin sanoihin kiteytyy tämänhetkinen fiilis.
Päätin siis lähteä sen uuden työpaikan perään ja muuttaa takaisin kotiin. Saas nähdä miten pian hermostun vanhempien kanssa asumiseen, ja mitä tekemistä keksin kotona.

City-risteily toimii käännekohtana, siitä alkaa taas uusi ajanjakso elämässäni. Juhlin siis sitä samalla.

Näillä mennään.
T: Sube

Ensinäkin, miksi meille jo ennestään työtä tekeville tarjotaan työtä, vaikka työttömiäkin olisi?
Lieneekö sitten niin etteivät usko että työttömillä on tarpeeksi kiinnostusta työn teköön, eli se että tekee jo jotain työtä, on tae siitä, että kelpaa työhön ja hoitaa hommansa kunnolla?

Mutta itse asiaan. Huomenna siis olisi viimeistään tehtävä päätös siitä lähdenkö uusiin hommiin vai jäänkö tähän. Enkä edelleenkään ole osannut päättää mikä vie voiton: Raha, vaiko paremmat vapaa-ajan vietto mahdollisuudet?

Toisaalta rahan myötä tulisi uusia mahdollisuuksia mutta silti, se ei tuo Härmään yhtään lisää eloa.

Ja mitä tulevaisuuteen tulee, niin olis kyllä pikkuusen hianoa kun tietäis mitä haluaa. Mutta en minä ainakaan tiedä yhtään mitä haluan. Tyydynkö siihen että teen päivätyön tehtaassa ja mahdollisesti sivuhommina viljelen maata, vai keksinkö kenties jonkun muun työn, vai lähdenkö jopa opiskelemaan vielä jotain. Kas siinäpä vasta pulma.

Olen kyllä todella kateellinen niille joille tulevaisuus on selvää jo pienestä pitäen. Kait se olis hyvä viimeistään kolmekymppisenä tietää, tosin siihen on vielä 4 vuotta 3 viikkoa 4 päivää ja noin 19 tuntia. :D

Näillä mennään T: Sube