Voi elämä!!

Lainatakseni Ismo Alangon sanoja: VITTU KUN VITUTTAA!!!
Tuntuu että kaikki on nyt minua vastaan, auto, moottoripyörä ja kaikenlisäksi oma kehonikin. Ei ollut sitten yhtään toivotunlainen viikonloppu, vaikka toki oli ihanaa että muru oli luonani ja kaveritkin oli käymässä lauantaina mutta silti.

Minun elämäntyylini ei kohtaa tulojeni kanssa, toisin sanoen tuhlaan enemmän kuin tienaan. Porukathan ovat tietenkin saarnanneet asiasta iät ja ajat, "Ole tarkempi rahojesi kanssa, säästä pahanpäivän varalle." "Hanki työpaikka josta saa parempaa palkkaa."

Miten noloa onkaan nyt kun joudun pakon sanelemana ottamaan vastaan rahallista apua porukoilta, mieleni tekisi painua maan alle loppu elämäksi. Olen kuin pahainen kersa joka ei osaa elää omillaan vaan joutuu turvautumaan edelleenkin omiin vanhempiin, en osaa sanoin kuvailla miten paljon itseäni häpeän juuri nyt.

Olen ollut viime aikoina muutenkin hieman masentunut, toki elämässäni on tärkeät asiat kohdillaan, olen terve, minulla on koti, ruokaan on rahaa, ehkäpä maailman parhaat vanhemmat ja viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä, ihana tyttöystävä. Näistäkin huolimatta olen melko yksinäinen, kaverini asuvat eri paikkakunnalla, joten näen heitä vain noin joka toinen viikonloppu. Viime viikko oli toki poikkeus, koko viikon oli niin paljon tekemistä ja menoa ettei meinannut itselle löytyä aikaa ollenkaan.
Entä mikä siinä on, että kavereideni pitää nykyään vain ryypätä joka viikonloppu? Yleensä yritän ehdottaa sellaisia juttuja joita voi tehdä selvänä mutta ei niistä enää nykyään kukaan innostu, baariin vain pitää päästä tai festareille ja pääasia on että kaljaa on. Ei se ennen ollut tällaista, usein pelailtiin ja tehtiin ties mitä, eikä kenelläkään ollut suurempaa hinkua kiskoa kaljaa, silloin porukka oli paljon innostuneempaa.
Enkä todellakaan kuulu niihin ihmisiin joiden on helppo saada uusia kavereita, olemattomat small talk kykyni lienevät suurimpana vaikuttimena tähän. Tutustun kyllä uusiin ihmisiin mutta siihen se jääkin, ei niistä ikinä kavereita tule.

Ensi viikko onkin sitten ainut lomani tänä kesänä, mennään lauantaina kullan ja hänen lastensa kanssa puuhamaahan ja siitä sitten Espooseen viikoksi ja ensi viikon viikonloppu menee Porissa jazzaamassa, toivottavasti kelit ovat hyvät. Ikävä kyllä autoni ei varmaankaan tule kuntoon ennen ensi viikkoa joten joudun ilmeisesti lainaamaan äiteen autoa, onneksi hänelläkin on lomaa.

Jäi sitten moottoripyöräilyt tältä kesältä, ei mopo toimi ja omat keinot tuntuu loppuvan, on liian hienoa tekniikkaa tungettu noin vanhaan pyörään. Varaa ei tietenkään ole korjauttaakaan sitä missään, joten se siitä ilosta sitten.

Lääkäriinkin pitää mennä, tarvitsen leikkausta mutta ei siitä enempää. Niin ja hammaslääkäriinkin pitää mennä, reikä hampaassa.

Ehkä minulla vain on liikaa onnea rakkaudessa kun kaikki muu tuntuu nyt menevän ihan päin persettä.