Kyllä oli paska päivä...

Tänään päätin aloittaa blogin kirjoittamisen - sen verran avautumisen tarvetta rupesi esiintymään...

Aamu alkoi huonosti - ensimmäinen lomanjälkeinen maanantai, krapulainen ja väsynyt olo vaikka alkoholia nautin viimeksi lauantaina iltapäivällä klo 17 maissa (iän myötä krapulaiset olot ovat pidentyneet). Meinasi itku tirahtaa kun avasin työpaikan oven, niin paljon otti päähän loman loppuminen ja valmiiksi painoi stressi päälle, ennen lomaa tekemättä jääneiden asioiden vuoksi.

No, siinä sitten kahvia keittelin ja konetta availin, niin jokasuunnasta alkaa tulla heti kyselyitä puuttuvista asioista. Alkoi jo hiukan helpottamaan iltapäivällä, mutta sitten lopetti sähköposti serveri ja lopulta myös koko intranet toimintansa... Jippii.

No työn nyt vielä kestää, mutta iltapäivällä lähisukulaiseni, jota olen lähes koko aikuisikäni avustanut rahallisesti ja muutenkin, soittaa: "Oli vähän shokkiherätys tänään. Ovi kello soi aamulla - ensin ajattelin etten mene avaamaan, mutta päätin sitten kuitenkin mennä. Siellä seisoi huollon pojat ja totesi että asunnon pitäisi olla tyhjä. Olet saanut häädön". Minä siihen sitten vaan totesin että "A-haa". Mitä helvettiä sitä muutakaan voi sanoa?! No, sillä oli onneksi jo asiat siinä jotenkin hoitumassa, mutta tämä tietää taas mulle unettomia öitä sen asioita setviessä. Argh!

No, sitten kun se verkko taas toimi tein töitä puolikuuteen asti ja lähdin hakemaan edellisen sankarin avopuolisoa sairaalasta - sillä oli sitten kuitenkin "vain" keuhkokuume, eikä keuhkoveritulppaa, kuten ne oli aiemmin päivällä hänelle sanoneet. Vein hänet kotiovelle ja annoin töistä ottamani pari pahvilaatikkoa mukaan. Autosta noustessa kaveri totesi "etkö tule sisälle käymään", johon minä että "en nyt taida tulla kun on se koirakin yksin kotona ja pitää sen marsun tila tarkastaa" (toim.huom. Torstaina, vain tunteja ennen Tukholmaan lähtevää lentoja huomasimme lasten kanssa että toisen marsun jalka on poikki - ei muuta kuin lääkäriin. Nyt sillä on puolikkaan marsun kokoinen lasta jalassa ja särkylääkekuuri).

Siinä kotiin ajellessa soitin vielä eläinlääkärille että marsu on syönyt ja kakkinut ja lastakin on pysynyt paikallaan - varasin ajan loppuviikoksi lastanvaihtoon (kohta muutama sata mennyt eläinlääkäreihin). Kotiovella koira tuli hyvin onnellisena minua vastaan, mutta sen naamasta näki että se oli taas tehnyt jotain luvatonta. Kun astuin askeleen eteiseen se selvisi; koko kämppä on täynnä marsun kivennäisaine kiveä ja eteisen lattialla pureskeltu marsun särkylääkepurkki - typösen tyhjänä. Voi Saatana!!!!!! Tämä tästä puuttui...

Ei siinä muuta kuin luuri käteen ja taas soitto eläinlääkärille "No, minä täällä taas hei. Meillä oli se marsu jolla on se jalka poikki ja niitä särylääkkeitä määrätty - meidän koira söi koko purkillisen. Mitäs tehdään?". Kirkkonummen VetSet, jonne soitin, oli sitä mieltä että heti koira jonnekin tiputukseen ja veriarvot tarkastettavaksi "niille tulee isoista särkylääkemääristä maksa- ja munuaisvaurioita". No PRKL! Tässävaiheessa olin jo ihan loppu... "mutta meillä ei ole enää aikoja, koeta jotain muuta eläinlääkäriasemaa". Espoon eläinsairaalassa ei aikoja - soita Herttaan. Hertasta totesivat "Ei 400mg ole niin isolle koiralle vaarallinen määrä. Juotat sille vaan paljon vettä ja tarkkailet. Ja lääkehiiltä jos on niin annat". Ok, no minä tein työtä käskettyä ja hyvin tuo näyttää voivan. Sitten vielä soitto VetSettiin jotta sain marsulle uudet dropit. Kyllä on ihanaa ja stressitöntä kun on elukoita.

Nyt pitäis vielä laittaa tekstari ex-on/off-poikaystävälle - että homma on todellakin lopullisesti off. Se on nyt kohta viikon ajan pitänyt mykkäkoulua selittämättä syytä - kaikista parhaan tästä hommasta tekee että se itse otti minuun yhteyttä viimeviikon torstaina kun olin reissussa - että voitaisko me yrittää vielä - ja minä dorka suostuin... No, nyt se on loppu. Lopullisesti. En halua kuulla koko jätkästä enää koskaan halaistua sanaa.

Kiitos kun sain avautua - ja jos todella luit tänne asti, niin eikö olekin ihanaa että sinulla on juuri sinun elämä? Tästä ei taas suunta voi olla kuin ylöspäin...

Kirjoitettaessa soi Marsu juo v että juomapullosta (se jonka jalka ei ole poikki).