Vuosikymmenten työuran jälkeen moni haluaisi vähemmän oravanpyörää, eikä uutta kierrosta sen pohjalta.
Tuore tutkimus seurasi vähintään 55-vuotiaita ammattilaisia, jotka siirtyivät pitkän työuran jälkeen Upworkiin hakemaan joustavampaa tapaa tehdä töitä.
Vastaan tuli kylmäkäynnistys: vähintään 30 vuoden työkokemus ei yksin tehnyt heitä uudella alustalla näkyviksi asiakkaille.
Ura ei poistanut tarvetta maineen rakentamiselle uudestaan
Tutkimuksessa haastateltiin 60:tä freelanceria, jotka olivat 55–83-vuotiaita ja joilla oli vähintään 30 vuoden työkokemus.
Osallistujien mediaani-ikä oli 66 vuotta, 46:lla oli vähintään alempi korkeakoulututkinto ja heidän mediaaniaikansa Upworkissa oli kaksi vuotta.
Tutkimuksen tekivät Sienna Helena Parker-Waldern Cambridge Judge Business Schoolista ja Paul M. Leonardi Kalifornian yliopistosta Santa Barbarasta.
LUE LISÄÄ: 204 työhakemuksen koe paljasti yllättävän ansan: tämä ratkaisi CV:n ulkoasua enemmän
Upwork kyllä tunnisti aiemman kokemuksen – mutta
Upworkilla on muun muassa Rising Talent- ja Expert-Vetted-merkinnät, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon myös alustan ulkopuolella kertynyttä kokemusta.
Ironia on siinä, että merkintöjen saaminen vaatii silti alustakohtaisia toimia, kuten hyväksytyn tahon taitosertifikaatin hankkimista tai Upworkin oman arviointiprosessin läpäisemistä.
Jos näitä vaiheita ei tee alustan edellyttämällä tavalla, aiempi työkokemus ei tutkimuksen mukaan kerry samalla tavalla osaksi alustan algoritmien käyttämää mainetta.
Kylmäkäynnistys synnyttää hankalan kierteen
Tutkijat kutsuvat tilannetta kylmäkäynnistykseksi: ihminen tulee uuteen työympäristöön ilman, että hänen aiempi maineensa seuraa mukana samalla painoarvolla.
Ilman alustalla kertynyttä mainetta uusi freelancer voi jäädä heikosti näkyväksi, mutta maineen rakentaminen edellyttää toimeksiantoja, arvioita ja muuta alustalla syntyvää historiaa.
Tutkimuksessa 53 osallistujaa, eli 88 prosenttia, kuvasi vaikeuksia tulla huomatuksi uutena freelancerina.
Vapaampi työ vaatikin osalta uuden oravanpyörän
Kaikki 60 osallistujaa kuvasi haluavansa enemmän autonomiaa, vähemmän kaiken nielevää työtä ja enemmän tilaa muille elämänalueille.
Alustalla maineen rakentaminen saattoi kuitenkin merkitä jatkuvaa tarjousten lähettämistä, ajan viettämistä palvelussa sekä yksinkertaisten ja heikosti palkattujen tehtävien vastaanottamista.
Cambridgen yliopiston mukaan ristiriita on erityisen hankala myöhäisellä työuralla, koska freelanceriksi siirrytään usein juuri siksi, että työn halutaan olevan elämässä aiempaa vähemmän keskeisessä asemassa.
36 jatkoi – 24 luopui alustasta
Tutkijat luokittelivat 36 osallistujaa eli 60 prosenttia ryhmään, joka jatkoi alustalla ja onnistui pääsemään kylmäkäynnistyksen yli.
Loput 24 luopuivat alustasta ennen vastaavan alustakohtaisen maineen rakentamista.
Jatkajia ei kuitenkaan erottanut johdonmukaisesti esimerkiksi suurempi rahantarve, muun palkkatyön puute tai tietynlainen tehtävä, vaikka tutkijat testasivat näitä mahdollisina selityksinä.
Ratkaisevaa oli kyky hyväksyä uusi tapa mitata omaa arvoa
Jatkaneet työntekijät käyttivät muiden freelancerien tavoin tunnettuja maineenrakennuskeinoja, mutta tutkimuksessa erottui lisäksi kaksi psykologista muutosta.
He pystyivät suuntaamaan huomionsa siihen, mikä maineen rakentamisessa tuntui tässä hetkessä mielekkäältä, ja hyväksymään sen, että alustalla ammatillista arvoa määrittivät aiempien meriittien sijasta ennen kaikkea arviot.
36 jatkajasta 22 oli myös irrottautunut aiemmasta ammatti-identiteetistään, mikä teki uuden arvottamistavan hyväksymisestä helpompaa kuin niille, jotka halusivat jatkaa vahvasti samalla ammatillisella identiteetillä.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Mitä algoritmit oikeasti tietävät sinusta?
Kun algoritmi päättää, kuka kelpaa: deittisovellusten piilorasismi
Psykologi: Näistä neljästä merkistä tunnistat, alkaako tekoälyyn tukeutuminen mennä liian pitkälle
