Unettomuuteen määrätty pieni tabletti voi tuntua elämän pelastukselta, kun takana on jälleen yksi valvottu yö.
Mirtatsapiinin käyttäjä saattaa kuitenkin huomata, että aamulla olo on kuin sumussa, väsymys ei hellitä ja painokin alkaa nousta.
Kesäkuussa 2026 uudistettu suomalainen Käypä hoito -suositus suhtautuu lääkkeen käyttöön unettomuushäiriön ensisijaisena hoitona varauksellisesti, sillä tutkimusnäyttö on heikkoa ja haitat voivat olla merkittäviä.
Unettomuuteen määrätään lääkettä, jota ei ole hyväksytty unettomuuden hoitoon
Mirtatsapiini on masennuslääke, jonka väsyttävää vaikutusta hyödynnetään myös unettomuuden hoidossa.
Unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan unettomuus ei kuitenkaan ole mirtatsapiinin virallinen käyttöaihe, vaan kyse on myyntiluvasta poikkeavasta käytöstä.
Tällainen käyttö voi olla lääkärin harkinnan mukaan perusteltua, mutta lääkkeen määrääminen unettomuuteen ei tarkoita, että sen tehosta juuri tähän vaivaan olisi vahvaa tutkimusnäyttöä.
LUE LISÄÄ: Minkälainen liikunta auttaa uneen parhaiten? Laajat tutkimukset ovat eri mieltä
Pienten annosten tehosta puuttuu tärkeää tutkimusnäyttöä
Käypä hoito -suosituksen mukaan mirtatsapiinin ja eräiden muiden väsyttävien masennuslääkkeiden tehosta unettomuuteen on heikkoa näyttöä tai niiden haitat rajoittavat käyttöä niin paljon, ettei niitä suositella ensisijaisiksi hoitovaihtoehdoiksi.
Suositukseen kuuluvan lisätietoaineiston mukaan mirtatsapiinin pienten, 1–7,5 milligramman annosten käytöstä ei ole julkaistu satunnaistettuja tutkimuksia.
Suomessa pienistä annoksista on silti runsaasti käytännön kokemusta erityisesti ikääntyneiden hoidossa, mutta käytännön kokemus ei korvaa tutkimusnäyttöä.
Jo pieni annos voi aiheuttaa merkittävää painonnousua
Mirtatsapiinin käyttäjän paino saattaa nousta, vaikka lääkettä otettaisiin vain pieni annos nukkumisen helpottamiseksi.
Neurologian erikoislääkäri ja professori Markku Partinen kirjoittaa Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineistossa, että jo alle 7,5 milligramman annos voi aiheuttaa merkittävää painonnousua.
Vaikka haitta ei koske kaikkia käyttäjiä, tieto voi tulla ikävänä yllätyksenä ihmiselle, joka on ajatellut pienen lääkeannoksen tarkoittavan myös vähäisiä haittoja.
Lääke voi väsyttää koko seuraavan päivän
Mirtatsapiinin väsyttävä vaikutus ei välttämättä pääty siihen, kun herätyskello soi.
Partisen mukaan jotkut käyttäjät voivat kärsiä koko seuraavan päivän jatkuvasta väsymyksestä ja niin huonosta olosta, ettei mirtatsapiinia tällaisessa tilanteessa kannata määrätä jatkossa.
Nukahtamiseen tarkoitetusta avusta voi siis tulla uusi ongelma, jos seuraava työpäivä kuluu tokkuraisena ja tavallisiin askareisiin keskittyminen vaikeutuu.
Levottomat jalat voivat pahentua lääkkeen vaikutuksesta
Mirtatsapiini voi pahentaa myös levottomien jalkojen oireyhtymää, joka voi itsessään häiritä nukahtamista ja itse yöunta.
Partisen laatimassa lisätietoaineistossa varoitetaan, että mirtatsapiini ja eräät muut psyykenlääkkeet saattavat voimistaa oireita, jos niiden taustalla on levottomien jalkojen oireyhtymä.
Seurauksena voi syntyä turhauttava noidankehä: nukkumista helpottamaan määrätty lääke saattaa pahentaa juuri sitä oiretta, joka pitää ihmisen hereillä.
Suosituksessa käsitellään myös mahdollista itsemurhariskiä
Käypä hoito -suosituksessa nostetaan esiin myös vakava turvallisuuskysymys, sillä mirtatsapiinin käyttö masennuksen hoidossa saattaa lisätä itsemurhariskiä.
Suositus kuitenkin erottaa tästä unettomuushäiriön hoidon: näyttöä ei ole siitä, että alle 7,5 milligramman annokset lisäisivät itsemurhariskiä, mutta mahdollisuus on otettava huomioon ja potilaita seurattava tarkoin.
Suosituksen mukaan mirtatsapiinia ei tule määrätä potilaille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia.
Jos tarvitset keskusteluapua kriisitilanteessa, MIELI ry Kriisipuhelin vastaa numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden.
Unettomuuteen suositellaan ensisijaisesti aivan muuta hoitoa
Uudistettu Käypä hoito -suositus painottaa unettomuuden hoidossa lääkkeettömiä menetelmiä, erityisesti unettomuuden kognitiivista käyttäytymisterapiaa eli CBT-I:tä.
Hoidossa pyritään muuttamaan esimerkiksi unta häiritseviä toimintatapoja ja unettomuuteen liittyviä ajatusmalleja, ja sitä voidaan toteuttaa vastaanotolla, ryhmässä tai verkossa.
Lääkehoitoakin voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun unettomuusoireet ovat vaikeita ja heikentävät merkittävästi päiväaikaista vointia tai toimintakykyä, mutta pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoidossa kestävimmät tulokset saavutetaan suosituksen mukaan kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä.
Käytätkö mirtatsapiinia uneen? Nämä asiat kannattaa ottaa puheeksi
Jos käytät mirtatsapiinia unettomuuteen ja huomaat painosi nousseen, aamujen muuttuneen poikkeuksellisen raskaiksi tai jalkojesi olevan iltaisin levottomat, oireista kannattaa kertoa lääkkeen määränneelle lääkärille.
Samalla voi kysyä, onko nykyinen annos ja lääkityksen jatkaminen edelleen perusteltua, miten mahdolliset muutokset toteutetaan turvallisesti ja olisiko unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia sopiva vaihtoehto.
Lääkitystä ei pidä lopettaa tai annosta muuttaa omin päin, mutta hoidon hyötyjen ja haittojen uudelleenarviointi voi olla ensimmäinen askel kohti parempia öitä ja virkeämpiä päiviä.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomalaistutkimus mittasi kuorsaajien biologisen iän – ero näkyi selvästi
