Valtiolle voi päätyä miljoonien eurojen edestä asuntoja, metsää ja säästöjä, koska vainajilta ei jää perillisiä eikä testamenttia.
MTV Uutisten raportoimien lukujen mukaan Valtiokonttorille oli ilmoitettu elokuun loppuun mennessä 325 kuolinpesää, mikä oli 80 enemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.
Avopuolisolle tilanne voi olla erityisen karu: vaikka yhteistä elämää olisi takana vuosikymmeniä, toinen ei automaattisesti peri kumppaniltaan mitään.
Kumppanin sisarus voi periä kodin, jossa olet asunut 30 vuotta
Kuvitellaan pari, joka on asunut samassa talossa 30 vuotta, maksanut yhdessä laskuja ja tehnyt remontteja.
Jos talo on vain toisen nimissä ja tämä kuolee ilman testamenttia, eloon jäänyt avopuoliso ei automaattisesti saa taloa itselleen.
Jos vainajalla ei ole lapsia eikä elossa olevia vanhempia, mutta hänellä on sisarus, sisarus voi periä talon.
Pahin mahdollinen tilanne
Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että avopuoliso joutuu muuttamaan pois vuosikymmenten yhteisestä kodista.
Avioleskellä on perintökaaren nojalla tietyin edellytyksin oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallinnassaan, vaikka omistusoikeus siirtyisi perillisille.
Avopuolisolla vastaavaa automaattista asumissuojaa ei ole.
Hyvitystä voi saada
Suomi.fi:n mukaan avopuoliso ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä voi olla oikeus avustukseen tai hyvitykseen.
Omaisuuden erottelua koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi esimerkiksi silloin, kun avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai parilla on yhteinen lapsi.
Hyvityksen saaminen edellyttää lisäksi, että avopuolison panos yhteiseen talouteen on kartuttanut tai säilyttänyt toisen omaisuutta niin, että pelkkä omistussuhteiden mukainen jako johtaisi perusteettomaan etuun.
LUE LISÄÄ: Avioehto ei jaa omaisuutta eikä määrää perinnöstä – kaksi virhettä, joihin moni edelleen kompastuu
Testamentti ei pelasta avopuolisoa kovalta perintöverosta
Vaikka avopuoliso olisi huomioitu testamentissa, edessä voi olla toinen ikävä yllätys.
Lapseton avopuoliso kuuluu yleensä perintöverotuksessa ankarampaan toiseen veroluokkaan, elleivät puolisot ole aiemmin olleet naimisissa keskenään.
Ensimmäiseen veroluokkaan avopuoliso kuuluu silloin, kun parilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet avioliitossa keskenään.
Ero voi olla tuhansia euroja.
Yli kaksinkertainen summa
Verohallinnon vuonna 2026 voimassa olevien verotaulukoiden perusteella 100 000 euron testamenttiperinnöstä maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 8 000 euroa ja toisessa 18 600 euroa perintöveroa ilman mahdollisia vähennyksiä.
Jälkimmäinen summa on yli kaksinkertainen.
Pelkkä pitkä yhteinen elämä ei siis takaa avopuolisolle sen paremmin perintöoikeutta kuin edullisempaa perintöverotusta.
Serkku voi olla läheisin sukulainen – ja perintö menee valtiolle
Suomen perintölaissa on raja sille, kuinka kaukaisille sukulaisille omaisuus voi siirtyä ilman testamenttia.
Ensin perivät lapset ja heidän jälkeläisensä.
Jos rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso perii vainajan, mutta lapsettoman avioparin perintöön liittyy myös ensin kuolleen puolison sukulaisten oikeuksia.
Naimattoman ja lapsettoman vainajan perintö menee seuraavaksi vanhemmille, sisaruksille ja näiden jälkeläisille.
Sen jälkeen vuorossa ovat isovanhemmat ja heidän lapsensa eli sedät, tädit ja enot, mutta serkut eivät enää kuulu lakimääräisiin perillisiin.
Perinnöstä luovutaan yhä useammin – taustalla voi olla myymätön talo
Valtiolle voi päätyä omaisuutta myös silloin, kun perilliset luopuvat perinnöstä eikä seuraavaakaan vastaanottajaa löydy.
Tällaisia valtiolle päätyneitä tapauksia oli vuonna 2022 yhteensä 22, vuonna 2023 jo 30 ja vuonna 2024 yhteensä 45.
Valtiokonttorin johtava juristi Marjukka Vallioniemi kertoi lehdelle, että perinnöstä luopumiset painottuvat Itä-Suomen muuttotappiokuntiin.
Taustalla voi olla esimerkiksi huonokuntoinen omakotitalo, jolle ei löydy ostajaa mutta josta kertyy jatkuvasti kuluja.
Mörskä voi siirtyä lapselle
Perinnöstä luopuminen ei silti ole yksinkertainen oikotie eroon ongelmista.
Omaisuus voi siirtyä seuraavalle perilliselle, pahimmillaan alaikäiselle lapselle, jonka puolesta luopuminen vaatii erillisiä viranomaismenettelyjä.
Vainajan velat eivät myöskään normaalisti siirry perillisten henkilökohtaisesti maksettaviksi, kun kuolinpesän asiat hoidetaan asianmukaisesti.
Valtio voi saada miljoonia, mutta kaikkea omaisuutta se ei pidä
Valtion saamat perinnöt voivat olla huomattavan arvokkaita.
Ylen mukaan vuonna 2024 valtio teki ennätyksellisen 63 miljoonan euron arvosta päätöksiä perintöomaisuudesta.
Valtiolle päätyminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että valtio lopulta pitää asunnon, rahat tai metsän itsellään.
Valtiokonttorin mukaan omaisuutta voidaan luovuttaa esimerkiksi kunnalle tai henkilölle, joka on ollut vainajalle erityisen läheinen.
Myös avopuoliso, seurustelukumppani tai läheinen ystävä voi hakea valtionperintöä itselleen, mutta läheisyys pitää kuitenkin pystyä osoittamaan, eikä omaisuuden saaminen ole automaattista.
Testamentti voi ratkaista kodin kohtalon – se pitää tehdä oikein
Testamentilla voi määrätä omaisuutensa esimerkiksi avopuolisolle, ystävälle tai muulle läheiselle.
Jos vainajalla on lapsia tai muita rintaperillisiä, heidän lakiosansa on kuitenkin turvattava.
Lakiosa on puolet siitä perintöosuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia, ja siihen oikeutetun on vaadittava lakiosaansa laissa säädetyllä tavalla.
Tarkkoja muotovaatimuksia
Testamentin pätevyyteen liittyy myös tarkkoja muotovaatimuksia.
Sen on lähtökohtaisesti oltava kirjallinen, ja testamentintekijän on allekirjoitettava se tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan edessä.
Todistajien on tiedettävä, että asiakirja on testamentti, mutta sen sisältöä heille ei tarvitse paljastaa.
Vuosikymmenten yhteinen elämä ei korvaa näitä muodollisuuksia.
Ilman asianmukaisesti tehtyä testamenttia läheisimmälle ihmiselle tarkoitettu koti tai säästötili voi päätyä aivan toisiin käsiin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Eläkesäästäjän veroetu katoaa vuodenvaihteessa – rahat voivat silti jäädä lukkoon
