Työpäivä piti lopettaa jo tunti sitten, mutta puhelin värähtää vielä illallispöydässä.
Yksittäinen Teams-viesti muuttuu vastaukseksi, vastaus sähköpostiksi ja yhtäkkiä työ on taas käynnissä keskellä vapaa-aikaa.
Globaali työdata näyttää, että digitaaliseen tietotyöhön on syntynyt myöhäisillan kolmas aktiivisuusjakso.
Samaan aikaan Suomessa etä- ja hybridityö ovat jääneet pysyväksi osaksi työelämää.
Työpäivään ilmestyi kolmas aktiivisuusjakso
Perinteinen työpäivä ei tietotyössä enää aina muodosta yhtä selkeää aamusta iltapäivään kestävää kokonaisuutta.
Microsoftin kesäkuussa 2025 julkaisemassa Work Trend Index -erikoisraportissa lähes kolmannes aktiivisista käyttäjistä palasi sähköpostinsa ääreen vielä noin kello 22.
Raportti perustui anonyymeihin Microsoft 365 -käyttösignaaleihin sekä 31 000 tietotyöläisen kyselyyn 31 markkina-alueella, joten kyse on digitaalisen työn kansainvälisestä tilannekuvasta.
LUE LISÄÄ: Viisi työpäivää toimistolla ei karkota kaikkia – näin Suomen eri aloilla suhtaututaan etätyöhön
Päivä voi alkaa ennen varsinaista työaikaa
Digitaalinen työpäivä saattaa käynnistyä jo ennen kuin moni on ehtinyt työpisteelleen.
Microsoftin aineistossa 40 prosenttia niistä käyttäjistä, jotka olivat verkossa jo kello kuusi aamulla, tarkisti sähköpostiaan päivän prioriteettien hahmottamiseksi.
Sama käyttäjä sai keskimäärin 117 sähköpostia ja 153 Teams-viestiä arkipäivässä: yhteensä lähes 270 digitaalista yhteydenottoa päivän aikana.
Kun työ alkaa aamulla puhelimesta ja palaa illalla siihen takaisin, kahdeksasta neljään -malli kuvaa päivän todellista rytmiä yhä huonommin.
Keskeytys voi tulla parin minuutin välein
Työpäivän kuormittavuus ei synny pelkästään sen pituudesta.
Microsoftin telemetria-aineistossa runsaasti ilmoituksia saaneita käyttäjiä keskeytti kokouskutsu, sähköposti tai viesti keskimäärin noin kahden minuutin välein ydintyöajan aikana.
Globaalissa kyselyssä 48 prosenttia työntekijöistä kuvasi työtään kaoottiseksi ja pirstaleiseksi.
Kun päivä täyttyy reagoinnista muiden viesteihin ja kokouksiin, oma keskittymistä vaativa työ voi jäädä hetkeen, jolloin muu organisaatio on jo hiljentynyt.
Ilta voi tuntua päivän rauhallisimmalta työajalta
Illalla työskentely ei aina tarkoita sitä, että työnantaja olisi määrännyt ihmisen jatkamaan työpäiväänsä.
Raportissa viitataan tutkimukseen, jossa etätyöntekijät kokivat illan usein rauhallisimmaksi ajaksi saattaa keskittymistä vaativa työ valmiiksi.
Hybridityöntekijöillä samainen iltatyö liittyi useammin myös stressiin.
Työpäivän paradoksi on siinä, että päivän ensimmäinen aidosti rauhallinen työhetki voi tulla vasta sen jälkeen, kun työpäivän piti jo päättyä.
Suomessakin etätyö jäi pysyväksi
Suomessa koronapandemian suurin etätyöpiikki on jo takana, mutta kotona työskentely ei kadonnut minnekään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 seitsemän prosenttia työntekijöistä teki koko työaikansa kotona, 12 prosenttia vähintään puolet työajastaan ja 19 prosenttia alle puolet.
Yhteensä siis noin 38 prosenttia suomalaisista työllisistä teki ainakin jonkin verran työtä kotona.
Kotitoimisto ei enää ole poikkeustila, vaan tavallinen osa suuren työntekijäjoukon työviikkoa.
Työmatka katosi – ja samalla selvä siirtymä katosi
Työmatka on voinut tuntua turhalta ajanhukalta, mutta sillä on psykologisesti tärkeä tehtävä.
Se vei ihmisen fyysisesti pois työpaikalta.
Kun työpiste on keittiön pöydän päässä, samanlaista selkeää siirtymää vapaa-aikaan ei välttämättä synny lainkaan.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa etätyö saattoi tarjota rauhaa keskittymiseen ja vapautta ajankäyttöön, mutta samalla se saattoi kaventaa kokemusta yhteisöllisyydestä ja luovuudesta.
Etätyön hyöty ei jakaudu kaikille samalla tavalla
Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen aineistossa etätyön vaikutukset vaihtelivat työntekijäryhmittäin ja elämäntilanteittain.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 876 henkilöä, jotka vastasivat kaikkiin kolmeen kyselyvaiheeseen vuosina 2023–2024 ja työskentelivät vähintään osan ajasta etänä.
Etätyö voi siis antaa yhdelle lisää hallinnan tunnetta ja keskittymisrauhaa, mutta toiselle se voi tarkoittaa sitä, että työ tunkee fyysisesti lähemmäksi vapaa-aikaa.
Työpäivä ei ehkä pidentynyt – se hajosi
Digitaalisen työn muutos ei tarkoita automaattisesti sitä, että jokainen tekisi aiempaa enemmän työtunteja.
Aineisto kertoo ennen kaikkea työn leviämisestä eri vuorokaudenaikoihin ja jatkuvista keskeytyksistä, kun taas suomalainen data osoittaa etä- ja hybridityön vakiintuneen suurelle joukolle työntekijöitä.
Sama määrä työtä voi siis pakkautua aivan eri tavalla kuin ennen: vähän aamulla, rikkonainen päivä, tauko ja uusi työrupeama illalla.
Kello 19 lähetetty Teams-viesti ei yksin tee päivästä pidempää.
Mutta kun työpaikan ovi ei enää sulkeudu fyysisesti takana, myös työpäivän lopettaminen vaatii aiempaa selkeämmän tietoisen rajan.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Viisi työpäivää toimistolla ei karkota kaikkia – näin Suomen eri aloilla suhtaututaan etätyöhön
Näin suomalaisen tavallinen päivä muuttui eri vuosikymmeninä – vertasimme kellonaikoja
