Ulosotto vie palkasta rahaa kuukausi toisensa jälkeen, mutta alkuperäinen velka ei pienene euroakaan.
Tällainen noidankehä on mahdollinen Suomessa, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan ulosotossa perityt rahat käytetään lähtökohtaisesti ensin korkoihin ja vasta sitten velkapääoman lyhentämiseen.
Nyt hallitus esittää muutosta, jonka seurauksena osa ulosottovelallisista voisi päästä veloistaan huomattavasti nykyistä nopeammin.
Velan maksaminen voi jatkua vuosia ilman tulosta
Nykyisen ulosottokaaren mukaan ulosotossa kertyneet varat kohdistetaan pääsääntöisesti ensin velan korkoihin, sen jälkeen pääomaan ja viimeiseksi kuluihin.
Jos velallinen maksaa ulosottoon esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa mutta korkoa kertyy vähintään saman verran, maksu ei pienennä alkuperäistä velkapääomaa lainkaan.
Hallituksen esityksessä todetaan, että tällaisessa tilanteessa ulosotto voi jatkua saatavan täytäntöönpanokelpoisuuden päättymiseen saakka, ellei velallinen pääse esimerkiksi velkajärjestelyyn.
Jatkossa maksuista vähennettäisiin ensin alkuperäistä velkaa
Hallituksen ehdottamassa järjestelmässä ulosotossa perityt rahat kohdistettaisiin ensin velan pääomaan ja sen jälkeen ennen erääntymistä kertyneeseen sopimuskorkoon.
Vasta niiden jälkeen maksettaisiin viivästyskorkoja sekä viimeiseksi perintä- ja oikeudenkäyntikuluja.
Muutos pienentäisi velkapääomaa nykyistä nopeammin ja vähentäisi tulevaisuudessa kertyviä viivästyskorkoja, mutta jo kertynyt korkovelka ei katoaisi automaattisesti.
Hallituksen laskelma: jopa 1 197 euroa vähemmän korkoja
Hallituksen laskentaesimerkissä 5 000 euron pääomaan liittyy 500 euroa kertynyttä viivästyskorkoa, joten velkaa on yhteensä 5 500 euroa.
Kun velallinen maksaa 100 euroa maksukuukaudessa, nykyisellä järjestyksellä velan takaisinmaksu vaatisi 107 maksukuukautta, mutta uudella järjestyksellä vain 92.
Erotus olisi 15 maksukuukautta, ja hallituksen mallinnuksessa maksettavaa viivästyskorkoa kertyisi 1 197 euroa vähemmän.
| Hallituksen laskelma | Nykyinen järjestys | Ehdotettu järjestys |
|---|---|---|
| Maksukuukausia | 107 | 92 |
| Maksukuukausien vähennys | – | 15 |
| Viivästyskorkoa vähemmän | – | 1 197 € |
Laskelmassa oletetaan muun muassa 9,5 prosentin viivästyskorko ja kolme ulosoton vapaakuukautta vuodessa, joten kyse ei ole kaikille velallisille luvattavasta säästöstä.
Lähes 39 000 velallista oli maksanut pelkkiä korkoja
Hallituksen esityksen mukaan Ulosottolaitoksen tietojärjestelmästä tunnistettiin marraskuussa 2025 noin 96 000 kuluttajaluottoihin liittyvää ulosottoasiaa, joissa kahden edeltävän vuoden maksut eivät olleet pienentäneet velkapääomaa.
Nämä ulosottoasiat koskivat noin 39 000 eri velallista, ja maaliskuussa 2026 tehdyssä uudessa tarkastelussa vastaava määrä oli noin 38 000.
Kaikki kyseiset velalliset eivät kuitenkaan hyötyisi uudistuksesta, sillä ehdotettu laki koskisi vain tarkasti rajattuja kuluttajaluottoja.
Pienikin velan lyhennys voisi estää helpotuksen
Hallituksen esittämä helpotus ei koskisi kaikkia ulosotossa olevia velkoja, vaan tiettyjä kuluttajaluottoja, joiden ulosottoperuste on annettu aikaisintaan 1. tammikuuta 2022.
Lisäksi palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksen tai vastaavan maksusuunnitelman pitäisi olla voimassa viimeisen vuoden aikana vähintään yhdeksän kuukautta, ja maksujen olisi pitänyt kohdistua kyseisen velan osalta pelkästään korkoihin.
Jos velan pääoma olisi pienentynyt tarkastelujakson aikana edes hieman, kyseinen velka jäisi uuden maksujärjestyksen ulkopuolelle.
Asiantuntijat arvostelevat uudistuksen tiukkoja ehtoja
Hallituksen esityksen lausuntokierroksella muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto, Takuusäätiö ja Suomen velalliset ry suhtautuivat uudistuksen tavoitteeseen myönteisesti, mutta pitivät sen rajauksia ongelmallisina.
Erityisesti kritiikkiä herätti vaatimus siitä, ettei velkapääoma saa olla lyhentynyt lainkaan tarkastelujakson aikana, sillä myös hyvin pieni pääoman lyhennys estäisi uuden järjestyksen soveltamisen.
Lausunnoissa nostettiin esille myös tarve kehittää yksityishenkilöiden velkajärjestelyä, jossa voidaan tarkastella velallisen koko velkatilannetta yksittäisten luottojen sijasta.
Yli puolet ei pääsisi veloistaan uudistuksen jälkeenkään
Hallituksen vaikutusarvion mukaan ehdotettu muutos voisi vaikuttaa yli 10 000 ulosottovelallisen kuluttajaluottojen maksuaikaan ja viivästyskorkoihin.
Tarkastelluista velallisista nykyjärjestelmällä 29 prosenttia eli noin 8 300 henkilöä voisi maksaa uudistuksen ehdot täyttävät kuluttajaluottonsa loppuun ulosottoperinnän määräajassa, kun uudella järjestyksellä osuus nousisi 43 prosenttiin eli noin 12 400 henkilöön.
Yli puolet tarkastelluista velallisista ei siten saisi kyseisiä luottoja kokonaan maksetuksi edes uudessa järjestelmässä, ja monilla olisi lisäksi muita ulosottovelkoja.
Lakimuutos ei ole vielä voimassa
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 22. lokakuuta 2026, ja se lähetettiin 4. marraskuuta lakivaliokuntaan.
Ehdotetut lait tulisivat voimaan yhdeksän kuukauden kuluttua hyväksymisestä ja vahvistamisesta, ja uusi maksujen kohdentamisjärjestys olisi voimassa neljä vuotta.
Esitykseen sisältyy myös etäosallistumista ja ulosottotoimitusten videotallentamista koskevia muutoksia, mutta velallisten kannalta merkittävin kysymys on, voisiko jo maksettu raha jatkossa pienentää velkapääomaa nykyistä nopeammin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Liki 40 prosentilta suomalaisista puuttuu taloudellinen puskuri – ero muihin Pohjoismaihin on karu
Näin avopuoliso voi menettää yhteisen kodin – ilman testamenttia perintö voi mennä valtiolle
