Espoolainen äiti ja tytär keräsivät Facebookissa valtavan summan rahaa vähävaraisten perheiden auttamiseen.
Rahat käytettiin ruokaan, hygieniatarvikkeisiin ja perheiden kiireellisiin menoihin, eikä oikeuden mukaan naisten omaan käyttöön jäänyt keräysvaroja.
Silti molemmat tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Lopulta ratkaisevaa oli se, että rahankeräystä jatkettiin myös viranomaisen kielteisen päätöksen jälkeen.
Facebook-ryhmässä oli noin 10 000 jäsentä
Espoolaiset naiset keräsivät rahaa Apua käsi sydämellä -nimisessä Facebook-ryhmässä tammikuun 2020 ja toukokuun 2023 välisenä aikana.
Iltalehden mukaan ryhmässä oli noin 10 000 jäsentä, joilta pyydettiin lahjoituksia vähävaraisten perheiden auttamiseen.
Noin 2 550 ihmistä siirsi naisten pankkitileille yhteensä noin 220 000 euroa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 86 euroa lahjoittajaa kohden.
LUE LISÄÄ: Voiko koulu pyytää rahaa leirikouluun tai retkeen? Tässä kulkee lain raja
Rahat käytettiin ruokaan ja perheiden laskuihin
Naiset kertoivat oikeudessa ostaneensa lahjoitusrahoilla ruokaa ja hygieniatarvikkeita sekä maksaneensa vähävaraisten perheiden kiireellisiä menoja.
Syyttäjä katsoi kuitenkin, että naiset olivat järjestäneet luvattoman rahankeräyksen, ja vaati heille vankeusrangaistusta.
Lisäksi syyttäjä vaati, että 218 000 euroa tuomitaan menetetyksi valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä.
Kuitit ratkaisivat 218 000 euron kohtalon
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi, ettei naisille ollut jäänyt kerätyistä varoista henkilökohtaista taloudellista hyötyä.
Naiset olivat esittäneet kuitteja, joiden perusteella oikeus katsoi 218 000 euron menneen kokonaisuudessaan vähävaraisten auttamiseen.
Siksi käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen rahojen tuomitsemisesta menetetyiksi valtiolle, vaikka naiset todettiin syyllisiksi rahankeräysrikokseen.
Viranomainen oli jo kieltänyt keräyksen
Naiset kiistivät syyllistyneensä rahankeräysrikokseen ja vetosivat siihen, etteivät he olleet toimineet tahallisesti.
Tytär kertoi uskoneensa äitinsä hoitaneen lupa-asiat, kun taas äiti kiisti menettelynsä tahallisuuden.
Käräjäoikeus piti toimintaa kuitenkin tahallisena, sillä keräystä oli jatkettu viranomaisen antaman kielteisen päätöksen jälkeen.
Miksi vähävaraisten auttaminen on rikos?
Käräjäoikeuden mukaan noin 10 000 jäsenen Facebook-ryhmässä julkaistut lahjoituspyynnöt olivat rahankeräyslaissa tarkoitettua yleisöön vetoamista.
Poliisin ohjeiden mukaan rahankeräykseen tarvitaan yleensä rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus, vaikka rahat kerättäisiin hyvään tarkoitukseen.
Säännöt koskevat myös sosiaalista mediaa, eikä keräyksen laillisuutta ratkaise pelkästään se, mihin lahjoitetut rahat lopulta käytetään.
Ystävän auttaminen on sallittua – Facebookissa kulkee raja
Ystävät, sukulaiset ja naapurit voivat auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevaa läheistään antamalla hänelle vapaaehtoisesti rahaa, tavaraa tai muuta apua.
Poliisin mukaan tällaista naapuriapua ei pidetä rahankeräyksenä, kun apu perustuu antajien omaan aloitteeseen ja henkilökohtaiseen yhteyteen autettavaan.
Naapuriavun nimissä ei kuitenkaan saa vedota yleisöön ja pyytää rahalahjoituksia esimerkiksi Facebookissa ilman rahankeräyslain edellyttämää lupaa tai ilmoitusta.
Pienkeräyksen voi järjestää yksityishenkilöiden ryhmä
Pienkeräys tarjoaa mahdollisuuden kerätä rahaa rajattuun tarkoitukseen ilman varsinaista rahankeräyslupaa, mutta siitä on tehtävä ilmoitus poliisilaitokselle.
Poliisin pienkeräysohjeiden mukaan keräyksen voi järjestää esimerkiksi vähintään kolmen henkilön ryhmä, ja yhdellä keräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa korkeintaan kolmen kuukauden aikana.
Keräyksen saa aloittaa vasta pienkeräysnumeron saamisen jälkeen, eikä pienkeräysmenettelyä ole tarkoitettu jatkuvan, laajamittaisen varainhankinnan korvikkeeksi.

Molemmille hyväntekijöille viisi kuukautta ehdollista vankeutta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi sekä äidin että tyttären rahankeräysrikoksesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Lisäksi molemmat määrättiin maksamaan rikosuhrimaksu, mutta keräysvaroja ei tuomittu menetetyiksi valtiolle.
Tuomio ei ole lainvoimainen, joten asia voi vielä edetä hovioikeuden käsiteltäväksi.
Keräysnumero kertoo onko lupa olemassa
Poliisin mukaan luvallisen rahankeräyksen järjestäjän pitää kertoa lahjoittajille rahankeräyslupanumero tai pienkeräysnumero sekä keräyksen tarkoitus.
Tietoja voi tarkistaa Poliisihallitukselta tai pienkeräyksen tapauksessa poliisilaitokselta, ja voimassa olevien rahankeräyslupien tietoja julkaistaan myös poliisin verkkosivuilla.
Erityisesti joulun alla vastaan tulevien somekeräysten kohdalla kannattaa selvittää järjestäjä, keräyksen käyttötarkoitus ja lupa- tai pienkeräysnumero ennen rahojen siirtämistä.
Asiasta kertoi ensin Iltalehti.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Joka neljännellä suomalaisaikuisella alle 770 euroa tilillä – hyvätuloiset säästävät yhä enemmän
Kelan uudet säännöt voivat viedä tuet – 10 muutosta ensi vuoden alkuun
Liki 40 prosentilta suomalaisista puuttuu taloudellinen puskuri – ero muihin Pohjoismaihin on karu