Eläkkeen lykkääminen voi tuoda satoja euroja lisää vuodessa, mutta suuremman kuukausieläkkeen tavoittelu voi tarkoittaa myös tuhansien eurojen menettämistä.
Eläketurvakeskuksen tuore tilasto kertoo, että vuonna 2025 neljä viidestä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä jäi eläkkeelle ennen laskennallista tavoite-eläkeikäänsä.
Päätös voi vaikuttaa kuukausieläkkeen suuruuteen loppuelämän ajan, sillä eläkejärjestelmä palkitsee odottamisesta, mutta samalla eläkkeen lykkäämisellä on hintansa.
Vuoden odotus voi tuoda lähes 200 euroa lisää kuukaudessa
Suomessa vanhuuseläkkeen lykkääminen kasvattaa jo karttunutta työeläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista siirretään alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.
Vuoden lykkäys merkitsee yhteensä 4,8 prosentin korotusta, minkä lisäksi työssä jatkaminen kartuttaa uutta eläkettä.
Työeläke-sivun mukaan korotus lasketaan koko siihen mennessä karttuneesta työeläkkeestä, joten euromääräinen hyöty kasvaa eläkkeen suuruuden mukana.
LUE LISÄÄ: Yli 6 000 euron eläkettä saavista 81 prosenttia on miehiä – Kauniaisissa keskieläke on 3 850 euroa
Näin paljon eläkkeesi voisi kasvaa
Vuoden lykkäys kasvattaisi 2 100 euron kuukausieläkettä noin 101 euroa, 3 000 euron eläkettä 144 euroa ja 4 000 euron eläkettä 192 euroa kuukaudessa.
Vuoden lykkäyskorotus eri eläketasoilla:
Laskennallinen lisäys kuukaudessa ennen veroja
| Karttunut eläke | Lisäys/kk | Lisäys/vuosi |
| 2 100 € | 100,80 € | 1 209,60 € |
| 3 000 € | 144 € | 1 728 € |
| 4 000 € | 192 € | 2 304 € |
Esimerkeissä ei huomioida työskentelystä karttuvaa uutta eläkettä, elinaikakerrointa eikä mahdollisia etuuksien yhteisvaikutuksia.
Tavallisemmalla noin 2 100 euron eläkkeellä lykkäys toisi siis runsaat 1 200 euroa lisää vuodessa, kun taas lähes 200 euron kuukausikorotus edellyttäisi noin 4 000 euron karttunutta työeläkettä.
Neljä viidestä jää eläkkeelle ennen tavoiteikää
Eläketurvakeskuksen marraskuussa julkaiseman tilaston mukaan vain noin joka viides vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtynyt jäi eläkkeelle laskennallisessa tavoite-eläkeiässään tai sen jälkeen.
Yli puolet siirtyi vanhuuseläkkeelle yli vuotta ennen omaa tavoite-eläkeikäänsä, vaikka odottaminen olisi voinut kasvattaa kuukausieläkettä.
Tavoite-eläkeikä on kuitenkin eri asia kuin alin sallittu vanhuuseläkeikä, joten sitä ennen eläkkeelle jääminen ei välttämättä tarkoita, ettei lykkäyskorotusta olisi kertynyt lainkaan.
Elinaikakerroin pienentää eläkettä pysyvästi
Eläkkeen suuruuteen vaikuttaa lykkäyskorotuksen lisäksi elinaikakerroin, joka pienentää alkavaa kuukausieläkettä elinajan pitenemisen perusteella.
Esimerkiksi vuonna 1965 syntyneillä Eläketurvakeskuksen vahvistama elinaikakerroin pienentää alkavaa työeläkettä noin 5,5 prosenttia verrattuna ilman kerrointa laskettuun eläkkeeseen.
Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä omaan tavoite-eläkeikäänsä henkilö voi korvata elinaikakertoimen pienentävän vaikutuksen suuremmalla kuukausieläkkeellä.
Tarkista oma tavoite-eläkeikäsi
Tavoite-eläkeikä riippuu syntymävuodesta, ja se on tavallisesti yli vuoden korkeampi kuin alin vanhuuseläkeikä.
Vahvistettuja eläkeikärajoja:
| Syntymävuosi | Alin eläkeikä | Tavoite-eläkeikä |
| 1961 | 64 v 9 kk | 66 v |
| 1962 | 65 v | 66 v 3 kk |
| 1963 | 65 v | 66 v 2 kk |
| 1964 | 65 v | 66 v 3 kk |
| 1965 | 65 v | 66 v 3 kk |
Lähde: Eläketurvakeskus.
Henkilökohtainen arvio kannattaa tarkistaa työeläkeotteelta.
Esimerkiksi vuonna 1961 syntynyt voi jäädä vanhuuseläkkeelle 64 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä, mutta hänen tavoite-eläkeikänsä on 66 vuotta.
Vuonna 1965 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja tavoite-eläkeikä 66 vuotta ja kolme kuukautta.
Hyvätuloiset pystyvät jatkamaan työssä pidempään
Eläketurvakeskuksen tilastot osoittavat, että suuremmat ansiot liittyvät todennäköisempään työssä jatkamiseen eläkeiän alarajan jälkeen.
Vuonna 1960 syntyneillä työssä ilman vanhuuseläkettä jatkaneiden mediaaniansio oli 4 180 euroa kuukaudessa, kun heti alimmassa eläkeiässä eläkkeelle siirtyneillä vastaava luku oli 3 390 euroa.
ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto korostaa tiedotteessa, että ratkaisuun vaikuttavat ansioiden lisäksi terveys, työkyky, työolosuhteet ja halu jatkaa työelämässä.

Kaikille odottaminen ei tuo samaa hyötyä
Eläkkeen lykkääminen ei automaattisesti kasvata kuukausieläkettä samalla tavalla kaikissa elämäntilanteissa.
Lykkäyskorotusta ei kerry työttömyysetuuden ajalta, vaikka henkilö olisi jo saavuttanut alimman vanhuuseläkeikänsä eikä olisi vielä aloittanut vanhuuseläkkeen nostamista.
Korotusta ei myöskään kerry työskentelystä silloin, kun henkilö saa jo vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä, joten oma tilanne kannattaa selvittää ennen päätöstä.
Vuoden lykkäys voi tarkoittaa 25 200 euron menetystä
Jokainen lykätty kuukausi on myös kuukausi, jolta vanhuuseläkettä ei makseta, eikä näitä maksuja saa myöhemmin takautuvasti.
Jos henkilö voisi saada 2 100 euroa työeläkettä kuukaudessa mutta lykkää sen alkamista vuodella, häneltä jää tuona aikana saamatta yhteensä 25 200 euroa bruttoeläkettä.
Vaikka myöhemmin alkava eläke kasvaisi lykkäyskorotuksen ansiosta noin 101 euroa kuukaudessa, menetettyjen eläkemaksujen kurominen umpeen vie huomattavan pitkään.
Suurempi eläke maksaa itsensä takaisin vasta vuosikymmenten kuluttua
Yksinkertainen laskelma paljastaa lykkäyskorotuksen kiinnostavimman ristiriidan: vuoden lykkäyksellä saamatta jääneiden eläkemaksujen korvaaminen pelkällä 4,8 prosentin korotuksella kestää noin 20 vuotta ja 10 kuukautta myöhemmän eläkkeen alkamisesta.
Esimerkiksi vuonna 1961 syntynyt henkilö, joka voisi aloittaa eläkkeensä 64 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä mutta lykkää sitä vuodella, saavuttaisi tällä yksinkertaistetulla laskutavalla tasapisteen vasta noin 86 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä.
Laskelma olettaa, ettei henkilö työskentele lykkäysvuonna, ja jättää huomioimatta muun muassa verot, indeksikorotukset, mahdolliset muut etuudet ja uuden eläkekarttuman, joten todellinen hyöty riippuu omasta tilanteesta.
Eläkkeen lykkääminen onkin päätös, jossa vastakkain ovat aikaisemmin saatavat eläkemaksut ja myöhemmin maksettava suurempi kuukausieläke.
Oman tilanteensa voi tarkistaa Työeläke.fi-palvelun eläkelaskurilla ja työeläkeotteelta ennen eläkkeen hakemista.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
20 vuotta naimisissa, ei euroakaan leskeneläkettä – tämä raja voi ratkaista
Eläkesäästäjän veroetu katoaa vuodenvaihteessa – rahat voivat silti jäädä lukkoon
Eläkkeelle jääminen voi lyhentää elämääsi: tutkija varoittaa 18 kuukauden romahduksesta