Kleopatran hajuvesi valmistettiin uudelleen – sen uskomaton ominaisuus hämmästyttää

Tutkijat herättivät henkiin muinaisen Egyptin ylellisen hajuveden.

Lasinen hajuvesipullo, jossa on tummaa öljyä, korkkitulppa ja ympärillä muinaisten egyptiläisten hajusteissa käytettyä pihkaa.

Kleopatra tunnetaan yhtenä historian kiehtovimmista naisista, jonka kauneudesta, vallasta ja rakkaussuhteista on kerrottu tarinoita vuosituhansien ajan.

Mutta miltä Egyptin legendaarinen hallitsija oikeastaan tuoksui?

Tutkijat ovat valmistaneet uudelleen yli 2 000 vuotta vanhan hajuveden, jota Kleopatra saattoi käyttää, ja sen ominaisuudet tarjoavat melkoisen yllätyksen.

Hajuvesi säilytti tuoksunsa kaksi vuotta

Kleopatran ajan hajuvesi oli voimakas yhdistelmä mausteisuutta, makeutta ja pihkaisia aromeja.

Tutkijoiden valmistamassa tuoksussa erottuivat erityisesti vastajauhettu mirha ja kaneli, jotka muodostivat vahvan mutta miellyttävän kokonaisuuden.

Kaikkein hämmästyttävintä oli kuitenkin tuoksun kestävyys: se säilytti miellyttävän arominsa peräti kaksi vuotta.

Kyse ei kuitenkaan ollut siitä, että hajuvesi olisi pysynyt iholla kaksi vuotta, vaan siitä, että itse tuoksuseos säilyi pitkään käyttökelpoisena.

Havainto sopii yhteen antiikin kuvausten kanssa, joiden mukaan egyptiläiset hajuvedet kestivät pitkiä kuljetuksia menettämättä laatuaan.

LUE LISÄÄ: Näin saat hajuveden kestämään – unohtamasi paikka tekee suuren eron

Muinaisesta kaupungista löytyi hajusteiden valmistajan aarre

Hajuveden jäljille päästiin Egyptin Niilin suistossa sijaitsevassa Thmuisin muinaiskaupungissa, jossa arkeologit ovat tutkineet muinaista hajusteteollisuutta.

Alueelta löydettiin 200-luvulta ennen ajanlaskun alkua peräisin oleva laaja uunikompleksi, jossa valmistettiin hienoja hajustepulloja tuontisavesta.

Vuonna 2012 tutkijat löysivät myös alueen, jolla oli mahdollisesti valmistettu hajuvesiä.

Kleopatraa esittävä egyptiläistyylinen kuvitus, jossa hallitsijalla on koristeellinen päähine, kaulakoru ja kohotettu käsi.
Kleopatra tunnetaan ylellisyydestään, mutta hänen todellista suosikkituoksuaan ei tunneta. Mendesiläinen hajuvesi saattoi kuulua hänen aikakautensa ylellisyystuotteisiin.

Parfymöörin talo

Alueen läheltä paljastui poikkeuksellinen kätkö: sen sisällä oli hopearahoja sekä kulta- ja hopeakoruja.

Havaijin yliopiston mukaan löydöt viittaavat siihen, että paikalla on saattanut sijaita varakkaan hajustekauppiaan talo.

Muinaisen kaupungin vauraus ei ollut sattumaa, sillä alueella valmistettiin antiikin maailman kuuluisimpiin kuuluneita hajusteita.

Kaneli, mirha ja mäntyhartsi muodostivat ylellisen tuoksun

Kaivauksia johtaneet Robert Littman ja Jay Silverstein pyysivät egyptologi Dora Goldsmithia ja antiikin tieteen historian tutkijaa Sean Coughlinia selvittämään, miltä muinainen hajuvesi olisi voinut tuoksua.

Tutkijat käyttivät apunaan antiikin kreikkalaisia kirjoituksia, joissa kuvattiin egyptiläisten hajusteiden valmistusta.

Erilaisten kokeilujen jälkeen syntyi mendesiläisen hajuveden jäljitelmä, joka sai nimekseen Eau de Cleopatra.

Tuoksu poikkesi nykyhajuvesistä

Science Newsin mukaan sen valmistuksessa käytettiin mirhaa, mäntyhartsia, kanelia, kassiakanelia ja moringaöljyä.

Koostumus poikkesi nykyisistä alkoholipohjaisista parfyymeista, sillä muinaisessa Egyptissä hajusteiden pohjana käytettiin kasviöljyjä tai eläinrasvoja.

Tutkijat kokeilivat myös erilaisia valmistustapoja löytääkseen yhdistelmän, joka vastaisi mahdollisimman hyvin historiallisia kuvauksia.

Kleopatran hajuvedellä oli myös toinen tehtävä

Muinaisessa Egyptissä hajuvesi ei ollut pelkkä ylellisyystuote, jolla tavoiteltiin miellyttävää tuoksua.

IFLSciencen mukaan valmistetussa seoksessa oli myös bakteerien ja sienten toimintaa hillitseviä yhdisteitä, jotka auttoivat torjumaan epämiellyttäviä hajuja.

Hajuvesi saattoi siis toimia myös eräänlaisena deodoranttina, vaikka sen vaikutuksia ei voi suoraan verrata nykyisiin deodorantteihin.

Tämä teki tuoksuvista öljyistä käytännöllisiä aikana, jolloin kuumuus ja arkielämän hajut olivat jatkuvasti läsnä.

Muinaisen Egyptin kivireliefissä hieroglyfejä ja egyptiläisiä hahmoja, jotka osallistuvat uskonnolliseen rituaaliin.
Muinaisessa Egyptissä tuoksut kuuluivat myös uskonnollisiin rituaaleihin. Hajustetut öljyt olivat paljon muutakin kuin kauneudenhoitoa.

Käyttikö Kleopatra todella tätä hajuvettä?

Kleopatra VII hallitsi Egyptiä vuosina 51–30 ennen ajanlaskun alkua, jolloin maan hajusteet olivat jo tunnettuja ja arvostettuja.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että hallitsija käytti mendesiläistä hajuvettä, mutta hänen henkilökohtaista suosikkituoksuaan ei tunneta varmasti.

Yhteys Kleopatraan on silti kiehtova, sillä pian hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hajuvesireseptejä sisältänyt teos, jonka kirjoittajaksi nimettiin edesmennyt kuningatar.

Vuonna 2021 julkaistu Near Eastern Archaeology -tutkimus perustui arkeologisiin löytöihin, historiallisiin kirjoituksiin ja kokeelliseen tutkimukseen.

Tutkijoiden valmistamaa tuoksua pääsi myös haistelemaan Washingtonissa vuonna 2019 järjestetyssä Queens of Egypt -näyttelyssä.

Muinaisessa Egyptissä hyvä tuoksu oli myös vallan merkki

Egyptissä tuoksuilla oli merkitystä paljon laajemmin kuin pelkässä kauneudenhoidossa.

Hajustettuja öljyjä käytettiin niin arjessa ja uskonnollisissa rituaaleissa kuin vainajien käsittelyssäkin, ja miellyttävät tuoksut yhdistettiin puhtauteen ja järjestykseen.

Hajujen merkityksestä kertoo erikoinen yksityiskohta: eräässä faarao Ramses VI:n valtaannousuun liittyvässä hymnissä hallitsijaa kehotettiin hävittämään maasta kalojen ja lintujen löyhkä.

Haisevia sonneja

Muinaisissa kirjoituksissa jopa kirjurioppilaita kuvailtiin haiseviksi sonneiksi, sillä heidän odotettiin keskittyvän opintoihinsa ja välttävän hajuvesiä.

Kuninkaallisessa palatsissa tilanne oli päinvastainen: hallitsijoiden ja heidän perheidensä tuoksut erottuivat palvelusväen ja hoviväen hajuista.

Kleopatran maailmassa hajuvesi ei siis ollut vain tapa tuoksua hyvältä, vaan myös ylellisyyden, aseman ja vallan symboli.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Luulitko tuoksumieltymyksiä kulttuurikysymykseksi? Yksi haju on biologisesti ylitse muiden

Antiikin gynekologia oli kaikkea muuta kuin lempeää – ja kaiken syy oli aina ’vaeltava kohtu’

13 historiallista faktaa, jotka ovatkin ihan puppua

Suosittelemme