834

Aamun rupeama takana – tiivis ja hyödyllinen. Kahvia juon ja katselen ulos ikkunasta – lintujen laulu kuuluu. Itikoitakaan ei ole vielä riesaksi asti. Perskutarallaa – tänne pohjoiseen voisi kyllä muuttaa.

Tänään on ollut rauhallinen päivä. Kävin tunturissa – istuskelin ja katselin sitä rauhaa. Rauhoituin itsekin .. oli mukavaa. Pakko on lähteä ruskaretkelle syksyllä, ei voi mitään. Ja heinäkuussa tarttee tehdä…

ja huomattavasti parempi päivä kuin eilinen. Toki työpäivälle kertyi pituutta kymmenen tuntia, mutta sain kaiken tehtyä mitä piti. Siitä on siis hyvä olo. Sitä tuossa taas kummastelin, kuinka vähän kerkiän…

pitemmän kautta ja sauvoilla autellen, ettei olisi niin raskasta. Siinä kerkisi miettimään yhtä ja toista. Kaunis kevätilta ja ilma kohtuu raikas vielä – ei kesän kuumuutta. Mieleen muistuu niin elävinä…

ruoho on jo alkanut kasvaa, kukkapenkistä pilkistää jo kukkien lehdet. Kesä tekee tuloaan, mitään ei voi. No en pistä hanttiin sitäkään. Kunhan saa vapaan viikonlopun ja pääsee rentoutumaan luontoon. Ihan…

Aamulenkki takana – vähän hirvittää vauhti millä kesä lähestyy. Mutta ei kai tässä muuta kuin lisää tossua toisen eteen. Ja tuo paino – mitenkä niin yksinkertainen asia kuin oman syömisen…

Ulkona ja vähän jo mieleenkin. Päätin lopettaa tämän oravanpyörän. Maanantaina alkaa työpöydän siivous – mikään uusi juttu ei ala ennen kesälomaa. Keskityn jo työn alla olevien hommien tekemiseen. HCM lähestyy…

Onneksi on huominen ja ensiviikko, toukokuu, syksy, ensi vuosi – silloin voi kiire olla pienempää ja asiat selvemmässä tilassa. Onneksi ei tarvitse päättää mitään nyt – jo huomenna voi olla…

Sen hengellinen anti jäi vähiseksi mutta henkinen ja fyysinen anti oli mahtava. Kyllä Saariselkä on upea paikka hiihtomaastoineen ja rinteetkin riittävät minulle. 7 päivää fyysistä remuamista, ja nyt en puhu…

Vaan suksi puri hyvin kovaan rinteeseen. Taas yhden päivän. Ai niin ja taas yksi laskettelupäivä, mistä selvisin hengissä. Saavutus sekin.