Miten kohdata oma himo, kun se sotii järjen kanssa? Onko himon aina alistuttava järjelle?
Jos kerran haetaan ihmistä jakamaan elämä, niin silloinhan haetaan vaillinaista, epätäydellistä, erehtyvää, heikkoa, ahnetta… Mutta kun haetaan viisasta ihmistä, niin mitä silloin oikein haetaan?
Mikä tekee ihmisestä viisaan? En tarkoita nyt yltiöpäistä älykkyyttä, vaikka tietty älyllinen toiminta onkin viisaudellekin edellytys. Tekeekö ymmärrys ja empatia ihmisestä viisaan? Armollisuus itseään ja siten muita kohtaan? Haenko sittenkin sosiaalista älykkyyttä?
Jos siis haen kumppania, joka olisi viisas. Ja kuvittelen omassa kaikkivoipaisuudessani olevani itse viisas, niin miksi jotkin vajavaisuudet ja epätäydellisyydet nousevat ylitsepääsemättömiksi? Miksi uudestaan ha uudestaan painin saman kysymyksen äärellä? Onko jossain jotain, mitä en ole huomannut? Jotain mitä en ole ymmärtänyt? Onko pariutumisessa kuitenkin niin, että kaikki järkeily loppupeleissä alistuu himolle?
6 kommenttia
Oooih
11.4.2008 11:28
Ja usein ainoa syy.
Vastaa kommenttiin
Korrigane
11.4.2008 11:32
Onpa vaikeita kysymyksiä... Tunnistan kyllä itsekin tuon, että ilman sex appealia ei mitään tule tapahtumaan. Mutta kuinka määräävä voima se saa parinvalinnassa olla?
Kuten tiedämme, eivät äly ja järki sulje pois himoa... Enkä usko, että on tarkoituksenmukaistakaan, että älykäs(kään) ihminen yrittäisi sublimoida lihallisia halujaan.
Miksi sen toisen jokin ominaisuus muodostuu sitten ylivoimaiseksi ärsytykseksi, vaikka paperille listaten hänen pitäisi olla täydellinen? Se, kuinka hyvin itsemme tunnemme, vaikuttaa myös siihen, miten näemme toiset. Oma minä kun joutuu väistämättä kriittiseen tarkasteluun, kun päästää toisen ihmisen lähelleen ja voi vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme toista. Tai sitten se sinänsä mitätön pikkuasia ei vain ole mitätön, emme vain uskalla sitä itsellemme myöntää.
Vastaa kommenttiin
Oooih
11.4.2008 11:36
K: Aivan. Se asia ei ole niin triviaali kuin olisi toivonut. Miten pystyä näkemään itsensä kokonaisena, myös pinnallisena? Miten hyväksyä itsessään yleisesti alhaiset tai epätoivottavat piirteet? Miten tehdä sovinto itsensä kanssa, että on ok olla sitä mitä on...
Vastaa kommenttiin
Oooih
11.4.2008 16:47
HP: Sosiaalinen älykkyys on taitolaji, mutta riittääkö se? Mielestäni voi kuitenkin olla sosiaalisesti älykäs, ainakin pinnallisesti ja samalla kyseiseltä henkilöltä voi puuttua täysin empatia tms. Ja sellainen ihminen on päältä katsottuna,keyesti sipaistuna, oikein miellyttävä...ts. sosiaalisesti älykäs. Pidemmän päälle empatian puute kuitenkin nousee merkittävämmäksi.
Oliko sekava sepostus? Taisi olla. Menen syömään =)
Vastaa kommenttiin
M_74
3.5.2008 22:35
ensinnäkin ihmisen todellinen luonne, sopivuus tms. paljastuu vasta ajankuluessa kuukausia-vuosia, yksilöllistä. toisekseen jos omat vaatimukset ovat liian korkealla? pitäisikö katsoa peiliin? vai syytetäänkö median luomia mielikuvia? pitääkö kaiken olla täydellistä? onko täydellisyyttä olemassakaan, vastatkoon ken on täydellinen?
mielestäni parisuhteen perusta: hyväksyy kumppanin vajavuudet/puutteet, kuin myös omansa. jos ei kykene hyväksymään pysyy kiltisti sinkkuna.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:02
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin