Hmmmm. Elämällä on tapana heitellä ihmistä tilanteesta toiseen. Meillä kaikilla on omat tapamme selviytyä tästä turbulenssista. Toiset päätyvä aina tipahtamaan jaloilleen, toiset taas tipahtavat turvalleen, sillä seurauksella etteivät tunnu koskaan enää nousevan. Mikä erottaa nämä kaksi sitten toisistaan?
Luulen että siihen vaikuttaa ainakin kyky nähdä asioita useammalta kantilta. Aiemmassa blogissani kirjoitin pätkätyöläisyydestä. Julkinen keskustelu pätkätöistä on keskittynyt lähinnä lyhyiden työsopimusten mukanaan tuomiin epävarmuuksiin. Kukaan ei ole erityisemmin kiinnittänyt huomiota pätkätyöläisyyden positiivisiin puoliin. Vapauteen vastuusta ja mahdollisuuksiin pitää lomaa työrupeamien välissä, jos talous antaa periksi.
Ihminen on taipuvainen hakeutumaan tutun ja turvallisen luo, vaikka siinä uudessa ja vieraassa saattaisi olla mahdollisuus rakentaa jotain itseään tyydyttävämpää. Muutokset ovat aina jännittäviä. Toiset meistä hakevat ikuista muutostilaa, saavat jännityksestä lisää adrenaliinia ja kokevat olevansa elossa. Toisille ajatus esimerkiksi asunnon tai työpaikan vaihdosta on kauhistuttava tai äärettömän stressaava. Entistä, usein stressaavaa, pahaa oloa ja kiristystä aiheuttavaa ei uskalleta hylätä, ennen kuin uusi on varmistettu tilalle. Samaa voisi soveltaa myös parisuhteisiin. Osa meistä on ns. saattaen vaihdettavia, jotka kulkevat parisuhteesta toiseen ilman taukoja. Yksin oleminen ei ole mahdollisuus vaan uhka.
Hmm, niin ja lauantai-ilta yksin kotona ;D…sekin voidaan nähdä niin monella tavalla. Itse nautin tänään siitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Nukuttuani viiden tunnin päiväunet, suunnittelen meneväni ajoissa nukkumaan =D.
5 kommenttia
Anonyymi
2.2.2008 21:12
Urautuminen tekee kaikenlaiset muutokset pelottaviksi. Mutta jos opettaa itsensä siihen, että työpaikka tms. vaihtuu säännöllisin väliajoin, niin se kehittää stressinsietokykyä. Tottakai on hienoa, että elämässä on turvallisuutta, esim. kiinteä työpaikka, mutta paljonhan on siitä kiinni kuinka asiat kokee. Muutokset eivät ole aina onnistuneita, mutta jos eka muutos ei onnistu, niin ainahan voi tehdä vielä uuden muutoksen ja se, ehkä korjaa tilanteen. Mun mielestäni muutokset ovat kuitenkin aina loppujen lopuksi hyväksi. Olen funtsinut asian niin, että muutoksen nyt vaan oli jossain vaiheessa tultava, koska on lähes mahdotonta, että kaikki säilyisi muuttumattomana ikuisuuksiin...
Vastaa kommenttiin
Oooih
2.2.2008 21:19
Itse olen myös taipuvainen pitämään muutoksista. Muutos on itselleni mahdollisuus. Ja totta jos ensimmäinen yritys menee mönkään, voi tehdä toisen. Ehkä ajatus siitä epäonnistumisesta onkin monille se uhkakuva. Ajatellaan, että jos muutoksen tekee on seuraukset kestettävä vaikka hampaat irvessä.Ei nähdä hyvää elämää loputtomana liikkeenä, ennemminkin pysähtyneenä tilana. Sitä kuvastanee hyvin unelmat "pysyvistä" asioista, joita tavoitellaan pitkään. Kun ne saavutetaan saattaa elämä tuntua tyhjältä.
Ah, sekavia ajatuksia hieman kuumeiselta neidiltä...
Vastaa kommenttiin
xxxxxxxx
3.2.2008 10:52
Pikaista paranemista neidille
Vastaa kommenttiin
Oooih
4.2.2008 17:08
X: Kiitos....
H: Jännittäminenkin on hyvä tunne. Kunhan ei kasva lamaannuttavaksi kauhuksi ;D
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:06
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin