Kohtaamisia
Eräs ystäväni kertoo usein hänelle tapahtuneista epämiellyttävistä kohtaamisista niin töissä kuin kaupungillakin: Tarjoilija on jättänyt hänet väliin baaritiskillä, vaatemyyjä on ollut epäkohtelias, kollega on vähätellyt häntä koska hän on nainen… Useita huonoja kokemuksia viikoittain, lähes päivittäin. Ja vastapainoksi tosi vähän hyviä kokemuksia.
Ajattelin ensiksi, että hänellä on ollut todella huono tuuri, sillä omat huonot kokemukseni ovat harvassa. Mutta sitten hän kertoi huonoja kokemuksiaan sellaisista paikoista, missä minäkin olen käynyt ja kokenut saaneeni hyvää kohtelua. Tässä vaiheessa jouduin ajattelemaan asian uudestaan: Meidän kahden ero on oltava osittain myös korvien välissä, suhtautumisessa ihmisiin ja asioihin yleensä.
Ihminen on peili. Ei asia ole sen ihmeellisempi. Hymyile niin sinulle hymyillään, ole kohtelias, niin sinulle ollaan ystävällisiä. Ole läsnä tilanteessa: Tajua että bussikuskit, kaupan kassat, Soneran puhelinpalvelun asiakaspalvelijat, kaikki ovat ihmisiä, sinä et ole heitä mitenkään parempi. Vaikka olet jonottanut varttitunnin puhelimessa ja sinulla on kiire ja sinun asiasi on todennäköisesti maailman tärkein, niin muista, että siellä toisessa päässäkin voi ihmistä vituttaa jokin asia, joka ei ole sinun syysi. Ei oo ihan uus juttu, Jeesus opetti kultaista sääntöä jo about kaksituhatta vuotta sitten.
Toki toisinaan joutuu kokemaan vääryyttä, kun jotkut peilit ovat rikki. Mutta näistäkin tilanteista on helpompi selvitä, kun tietää, että itse on tehnyt asiat oikein.
Mieti, saatko itse useimmiten hyvää vai huonoa palvelua? Katso peiliin ennen tilannetta, niin tiedät miksi näin.