J. Nenosen viikonloppu torstaista maanantaihin meni iloisesti. Jankki sai kulumaan hyvässä seurassa about kahdeksan pulloa skumppaa, pullon koskenkorvaa, lukemattoman määrän batterya, virvokkeita (oluet, siiderit ja lonkerot eivät ole alkoholia, ne ovat virvokkeita), kuusi askia tupakkaa ja kymmenen pikaruoka-annosta. Laatuaika on toki kallista, mutta Jankki ei jaksa huolehtia rahasta liikaa: Likviditeetiä tulee aina jostain lisää.
Perjantain levymogulibileet menivät nopeasti. Klassisen musiikkitaivaamme kirkkaimmista tähdistä Jankki jaksoi tervehtiä vain Kuusiston Pekkaa, muut ollimustoset ja jaakkoryhäset saivat rauhassa jäädä omiin porukoihinsa. Ilta jatkui Teatteriin, mutta onneksi siellä pyörinyt pukupelleporukka pystynenäprinsessoineen karistettiin pikaisesti taakse. Jos naiset eivät osaa hymyillä eikä miehet löysätä skragaansa edes viikonloppuna, Jankki feidaa heidät välittömästi. Jos tuollaiselta näyttää aikuisten ihmisten perjantai-ilta, Jankki pysyy enemmän kuin mielellään ikuisena teininä.
Lauantai-illan ratoksi Jankki ystävineen imaili muutaman flindan skumppaa Mannerheimin selän takana ilta-auringon loisteessa frendin synttäreitä juhlien. Erilaiset jengit lakimiehistä ja ekonomeista Tuska-festivaalien gootteihin tsittasivat sulassa sovussa keskenään, jotkut joivat kanistereista sahtia ja toiset kristallilaseista sampanjaa, niin gimis on stadi! Aussie Barin suurin ja komein (ainakin omasta mielestään) eli Isaac päätti kastella Jankin seurassa olleet neidot vesitykillä, ja Jankin puolustaessa neitoja hän sai omankin kostyyminsä läpimäräksi. Onneksi kesä kuivaa sen minkä aussit kastelevat, sitäpaitsi olikin jo korkea aika siirtyä Luxiin…Loppuillaksi kaunista ja vielä kauniimpaa seuraa, illan kruunuksi Jankin vetovoima riitti kuin riittikin kauniin ja rohkean yöseurankin valloitukseen.
Jankin normisunnuntaihin kuului tällä kertaa yhdet ristiäiset. Paikalle roudattu naispastori onnistui löpisemään melkein tunnin niitä näitä, uskomatonta! Puolen tunnin kohdalla, kaikkien lapsivieraiden jo pillittäessä pää punaisena hikeä valuen pastorimme jakoi ajatuksiaan näin: ”Joskus tulee tilanteita, joissa itse kukin miettii, että ”Herra Jumala, missä sinä olet juuri silloin kun Sinua eniten tarvittaisiin?”” Amen, ajatteli Jankki.
Papin vihdoinkin vaiettua bileet alkoivat: Lipitettiin laatikollinen skumppaa, nautittiin Michelin maininnan saaneen ravintoloitsijan pöperöitä ja itävaltalaisen kondiittorimestarin sacheria, nam! Jankkia lämmitti isäntäperheen panostaminen, juuri näin näitä bileitä järjestetään!.
Kotimatka sujui kaverilta lainatulla lonkkarilla. Sprigi päällä Tennispalatsin ohi surffannut Jankki saikin vastaantulijoilta ansaittua huomiota. Ilta jatkui leppoisasti etkojen, Aussien ja Satumaan kautta…mäkkäriin, luonnollisesti. Viikonloppu oli jälleen ollut succé.