Blogi

Neljäs lomaviikko alkamassa ja edelleen on KOMIAA! Vappukin olis tulossa ja alkaa pukkaan melko päheetä ilmaa tänne Suomeenkin. Viikot tosin sujuu edelleen yhtä tylsään tyyliin, ku aina ennenki. Takapajulassa ku ei oikeen voi, tai paremminki kannata, mennä viikolla olusille. On meinaan tyhjää ku kirkon jäsenlistoilla, vanhat juopotki taitaa olla multakeuhkoja jo!

Otin rauhallisesti ja aloin panostaan kunnolla tohon työnhakuun. Tiesin, että siinä on sarkaa. Turun seudulla kun on erilaisia henkilöstölafkoja noin 15-20 kipaletta joille voi tehdä nettiCeeVeen ja sitten vielä irtopaikat siihen päälle. Päivät sujuu melko nopeesti, ku taputtelee ensin pikkuveikkaa tunnin, juo aamukahvia, jatkaa taputtelua ja sitte alkaa hakee duunia. Siinä sitten ku oot saanu surfailtua sun kaikki elintärkeet nettisivustot (Suomi24,City, Naamaraamattu etc.) läpi, niin alkaa oleen kello kolme. Siihen aikaan sitten laitetaan jo paisti tulelle, kas kun porukat on neljältä himassa. Eli se työnhaku jää melkee joka päivä melko minimiin. Teinpä jopa excel-taulukon, jotta nään minne on haettu, mitä jobia ja miks helvetissä?!? Toki sitten iltasella väsäilin aina hakemuksen tynkää ja tietty laitoin sen niin mahtipaikkaan, ettei sinne otettas edes Ollilan Jormaa! Mutta mähän oon kolme kertaa niin kova kaveri, ku Jorma , sehän on vaan insinööri…korjaan DIPLOMI-insinööri! Sille pitää siis näyttää ainaki kaks, ellei kolme kertaa miten luututaan lattiaa.

Asiaan sano Juhantalo, kivoja mestoja olikin tarjolla ja niihin hain, lisäks tuputin nettiCeeVeetä melko moneen paikkaa. Jos sillä ei irtoo, niin ei sitten millään, varsinki kun on niin mahrottoman komia ja joviaali kaveri tämä allekirjoittanut!

Eipä se pelkkää tylsistelyä ollunna tuo viikko. Alkuviikosta oli juttua paikallisuutisissa, että hippiretkuilla on joku oma instituutio liittyen Turun kultturointipääkaupunkina. Olikohan se nimeltään alakulttuuripääkaupunki. Olivat jossain vanhassa talossa maalanneet piripäissään ja hampun usvassa äärettömiä kuvia äireen vanhaan verhoon, ja sillä syyllä se sitten oli kulttuuria. Samalla se kait oli jonkinasteinen nurkanvaltaus. Sillä samalla kellonlyömällä allekirjoittaneen värikkäässä, mutta faktapitoisessa pääkopassa välähti pill….pullantuoksunen idea. Minä henkkoht sekä mun ideaan liittyneet , kehitämme omamme; "Turun puolesta kulturellia toimintaa". Kaikki mut tuntevat varmasti arvaavat mikä tulee projektin nimeks!?! KYLLÄ; ”Alapääkulttuurikaupunki 2009”. Se voidaan perustaa vaikka Vakkelle. Mun 30 neliön yksiöön mahtuu vaikka kuinka paljon äksöniä, jos niikseen tulee. Mä nyt annan lukijoille vapaan sävelkorvan ja ajatusmaailman tätä proggista aatellen. Mutta siis posliininmaalausta, piparin- ja piirakan leivontaa vois olla ohjelmassa. Saa siellä laittaa pullaakin uuniin, jos siltä tuntuu, mutten suosittele!! Laittakaahan ideoita tuleen GetLaid@Ghetto.fi - osotteeseen.

Keskiviikkona alko kupolissa tuntuu tää vitun verkkareiden ja ruutupaitojen ympärillä eläminen. VitunVittu, Turussa istuisin tolla sekunnilla Chilin terdellä. Olut maksais 2,70 € ja naaraksia painais ohi pelkkä vyö ympärillä. Se on kumma, Turussa kun asuu ja arska alkaa tekeen selviä esiintymisen merkkejä muuallaki ku Espanjan sääkartalla, niin gimmat villiintyy. Ne alkaa sekottaa mieskuskien päitä keskellä cityä pukeutumisellaa, tai oikeestaa sen puuttumisella. Joka toisella on sellanen hame, jonka kanssa ei lähdetä ulos ajelematta karvoja, enkä mä tarkota sääriä tällä kertaa!
Jumalauta, vahinkovankkureissa makaavista poikasista rullatuoliin istuvissa kävyistä, ajelee päin lyhtypylväitä. Papparaisen tahdistin käy 150% jännitteellä ja pienimmillä on helistin herkässä. Mä oon satavarma (vaikken ite muistakkaa kultaselta 70-luvulta), että tollanen 1,5v ihmisensiemen taatusti hokaa 3 richterin perseen kadulla, kun sellasen näkee. Ja siinä tapahtuu sillo paljon muutaki ku yökastelua!

Keskiviikon traumoista selvinneenä mulla oli sotasuunnitelma. Otin torjantaina isän auton alle ja suuntasin Turkuun ”pelaan bilistä”! Soitin muuttorotalle matkalta ja pyysin mun avuks tuhoon ilolientä! Sehän oli mukana ku pakolainen väkivallanteossa! Kitalaki alko naksuun jo Pöytyän kohdalla (tietämättömille surkimuksille tiedoks, että se on Loimaata pienempi käpylä Loimaan ja Auran välissä). Motarilla kaasujalka oli jo melko raskas, 130 lasissa kattelin kierroksella ohitettavia ja hämmästelin miten monet puhuu edelleen puhelimeen ilman handsfriitä. Neljännen kapulaan puhuvan kohdalla aattelin; ”Vittu mitä idiootteja, vaarantaa toisten turvallisuuden omalla törttöilyllään”! Oisin soittanu kytillekkin, ellei olis ollu tekstarin kirjottaminen kesken!

Kämpillä suoritin nopeen alapesun ja naamansuihkimisen. Otin dösän alle ja suuntasin Bremeriin. Join aika tahtiin olutta ja ihan STNA syystä! Onneks oli taas hyvää seuraa samalla tiskillä.
Muuttajaprinsessa päätti ilmotella itestää ja anto mun juoda vielä omassa seurassani. Neidon polvi kuulemma tarvi liikuntaa ja meni lenkille. Parempi keino tohon on kuitenki mennä kontallee ja antaa tehdä, kuten paha paimen tekee lampaille.

Siirryin moikkaan Ollia Oscariin ja sinne se aveckin sitte saapu, vihdoin. Juotiin ku Kaanaan häissä ja etittii elämää tuopista. En oo satavarma, mutta saatto se sieltä löytyäkki. Saatiin vielä seuraan Suvi ja sen equadorilainen ystävä. Tää ystävä oli sen verran ”väsyny” ettei Edin arjalainen pokesetä päästäny sitä huiliin sisätiloihin. Me kuitenki mentiin ja tää mokkalatten värinen tumma kaunotar jatko matkaansa muuhun ruokaraflaan.Tämän jälkeen onkin helvetin vaikee sanoo mitä tapahtu, olin kuulemma tilannu ällönmakeita mansikkadrinksuja ja koittanu vielä imee niitä sekotustikun kautta, siinä kuitenki onnistumatta. Pitänee treenata imuttamalla golfpalloja puutarhaletkun läpi, ehkä se imu sitten vielä löytyy!

Pitänee vielä sanoo, ettei noi naiset osaa kyllä hoitaa asioita. Tai ainakaa keskustella asioista, vaan ihan samanlaisti ne jättää tekstarilla, eikä saatana uskalla tulla naamatusten hoitaa asioita. Tai sitten vaan taas mun epäluottamus paljasjalkasia turkulaisdaameja kohtaa kasvaa. Yleensä ne on naama norsunrömpsällä, varsinkin jos meet juttelee baarissa. Lisäksi helvetin pinnallisia tai kanoja, ne EI VAAN OSAA! Varmasti asianosaisilla on aavistus mistä puhutaan! Mä tiiän, monet on tyyliin ”PLAYS HARD TO GET”, Janne on taatusti ”PLAYS HARD TO WANT ”

Perjantaina heräsin keskustasta siihen, et mua koitettii saada ylös ja lähtee kotiin, ilman tulosta. Olin niin sukat sekasin vieläkin, että oisin voinu väittää olevani joku muu. Jatkoin unia ja soitin kyydin himaan. Haettii muuttoekspertin kanssa roskamoskaa ja mässäiltiin. Käytii terdellä vetää yhdet ja lähin ajelee Loilandiaan!

Viikonloppuna en sitten koskenu viinaksiin, paitsi lauantaina, kun piti hakee yks päällikkö Espoosta. Lähtö oli aamulla ennen kuutta ja takapenkillä kylmää olusta. Uskalsin kusihädän uhalla maistaa ekaa vasta Forssan ”lääninvankilan” kohdalla. Maistu edelleen eetulta, joten jatkoin maistelua. Haettii herra ja takastulomatkalla saikin sitten jo raikasta minttuviinaa, olihan unohtanu haravoida aamulla leegot. Tulin himaan ja otin pienimuotoiset päikät. Päivemmällä kokkailin ja otin iisisti, kuten sunnuntaink. Viikonloppu olisiis suht selvä ja rauhallinen. Ens viikolla onkin vappu, voivoi! Mitähän siitäki tulee?? Se on yleensä sellane juhla, ettei hajua tekemisistä ennen eikä jälkeen juhlien!

Sunnuntai suoraa häröilyä, ei siis mitään uutta täällä focking skutsissa. Pitänee alkaa tosissaan kattoo uusia kuvioita, et pääsee takas betonihelvettiin ja kaupungin meluun. Tosin täällä landella ei Hassanit, Mehmedit ja Abdullahit piestessään vaimojaan kamalasti häiritse mun nokkaunia. Toisaalta mä keskeytän sellaset kekkerit helvetin nopeesti. Kerranki tulin keskiviikkona alkuillasta himaan, muutaman siman töiden päätteeks nauttineena. Alakertaan asti kuulu kamala naisen voivoottelu ja ku pääsin hissillä lähemmäs omaa kerrosta, ääni vaan voimistu. Pääasiassa ääni kuulu kerrosta alempaa ja oli naisen itkua, huutoo ja selvää hysteeristä pelkoa. Alakerran mokkaranne siis ilmeisesti anto palautetta vaimolleen päivän askareista, ja vielä lasten nähden/kuullen.
Mä pudotin kauppakassit maahan, hyppäsin raput alas lähes yhellä loikalla ja nappasin nyrkillä, niin paljon ku hartioista lähtee, niiden oveen. Joku ”mini-ihminen” avas oven ja sanoin ”pyydäppäs pikku terroristi isäs ovelle”. Isä tuli uho päällä, pahasti ”perheneuvottelu” keskeytettynä ovelle ja katto mua ylöspäin. Mä tokasin sille melko rauhallisella äänellä, joskin hiukan adrenaliinissa, että; ”Jos toi äänekäs perhetapahtuma ei lopu, sä oot seuraava!! Ja sen jälkeen sun valkonen arkku nostetaan mustaan autoon tossa pihalla!” Se pelästy pahasti, sillä sen albanialainen viiksi alko väpättään ku Nakke Nakuttajan nokka!
Samainen setä ei uskaltanu koko elonsa aikana enää samaan hissiin mun kanssa. Se säälittävä karvakasa huomas aina alakerrasta, kun olin tulossa hissillä alaspäin.

Täällä maaseudulla ei oo myöskää herätyksiä yöllä siihen, kun joku myssytohtorille kuuluva villapipo koittaa sisään postiluukun kautta tai luulee mun erotiikan pyhää luolaa omaks kemianlabrakseen. Viitaten edelliseen tositarinaan, annoin mä hippilapsillekki kerran kyytiä. Pitivät niin helvetillistä möykkää, että oisin taas saanu syyt siitä niskoille. Mä annoin yhdelle nenärenkaalle palautetta ensin sanallisesti ja sen jälkeen hissinovella. Sen nenäkoru meni niin solmuun, ettei sitä poista kirurgikaan, irrottamatta sen tuulenhalkojaa juuresta asti ensin.

Täällä landella taas on paljon kivampaa toi naapureiden sosiaalinen elämä. Otetaan vaikka esimerkki; Päätät viettää rauhallisen päivän fiksaillen rästijuttuja. Meet vaikka tekee autolle huoltoo omalle pihalle. Juuri kun oot avaamassa auton konepeltia; ”Kriik…” Toi konepeitosta lähtevä ääni saa naapurin sammuttaan ruohonleikkurinsa ja tuleen paikalle. ”Mitä mitä…eikö Nissani starttaa…?”
Kohta paikalla on koko kulmakunnan äijät potkimassa renkaita ja sun kun piti vaan vaihtaa viattomasti akku. Ennen kun huomaatka, niin joku keksii kysyy, et ”Onks bissee?” Ei aikaakaan ku joka jannulla on kori keittoo ja istutaan jonkun naapurinäijän saunassa ja keskustelu tosta vanhasta Nissanista on siirtynyt joka jannun saunaan; ”Mulla on paremmat kivet ja ilmanvaihto!!”
Siinä sitä sitten väitellään tuntitolkulla perse lauteessa kii, kunnes joku hokaa ettei oo lainkaan kossua hommattu. Eipä sen väliä, Peralla on aina puuliiterissä 3 eurolekaa ja autotallissa Jallua! Tää on tätä oikeeta ja aitoo naapurisopua. Eikä siinä vielä kaikki, läheskää kaikki ei edes tunne toisiaan. Suomalaisuus kunniaan!

Se siitä sunnuntaista, mitää tollasta täällä ei tapahtunu, mut ois voinut!
Sen verran mainittava, että tein niin mahtavaa palapaistikastiketta ja bataattimuusia, että ois pitäny lehtiin kirjottaa!

Taas oli virkeyttä ilmassa lauantaina. Kun ei tullu mitää otetuksi eilen, heräsin taas jo ysiltä. Muutama kuppi kahvia tuli maistelluksi tuoreen lehden seurana. Siinä sitten hetken häröiltyä siirryin pihalle, ku arskaki alko kivasti paistaan jo päivisin. Kohta lankomies tuli rassaan uutta bilikaansa mein pihalle. Seurailin tätä touhua. Jännäks se meni siinä vaiheessa, ku ne alko äijän kanssa kittaan olusta ja hetikohta perään vedettiin teräviä. Mua pyydettiin hakee lisää mallasta, ja mähän menin. Samassa vaiheessa alko itelläki kitalaki naksuun. Kokkailin pikaseem taas suuret määrät einestä ja korkkasin keiton. Tässä vaiheessa alko tekee suunnattomasti mieli illan bileisiin. Haettiin kaveri meille kanssa maisteleen, sillä aikaa mä käväsin suihkussa ja laittauduin kuosiin.
Eikös velmut sillä aikaa ollu jo pakkasesta löytäny Minttuviina- pullon, black- version vielä. Ilta oli taattu tolla menolla. Otettii kyyti alle ja käytii kaupan kautta suuntana nää DI-valmistujaiset. Pojat oli sille kuulemma hommannu lahjaks työkkäristä lisäopintoja aatellen opinto-oppaita jne koulutusmateriaalia. Pointti tässä oli se, että kaveri valmistu Dippainssiks, 11vuoden rankalla työllä!

Päästiin bilemestoille, jossa ei vielä ollu kamalasti sakkia. Ojensin sankarille kortsupaketin sanoilla; ”eiköhän Suomessa oo tarpeeks Diplomi-Inssejä” ja Jallupullon sanoilla; ”Ainiin, olihan mulla sulle korttikin”…
Maisteltii mallasta ja ihmeteltiin metsän lumoovaa taikaa, oltiin siis keskellä ei mitään-ei missään! Saatiin sinne sitte vielä soppalähetyskin, tällä kertaaa ihan vaan lihasoppaa. Sopat heitettiin helttaan ruissareiden kera ja juotiin kaljaa. Kyllä Suomipoika on pienestä onnellinen. Enää puuttu se, että oltas tultu saunasta munasillaan kossun kera pihalle painiin; enemmän tai vähemmän tosissaan! Kyllä me suomilaiset ollaan sitten urheilukansaa!

Sitten alko populaaki valuu enempi; päästii kahvin ja konun kimppuun. Konu kyllä tuli tarpeeseen, pihalla alko oleen jo viilee istua. Kyllä sitä konua meniki ja kahvia kuissi! Taisin kolmannen lekan jälken luovuttaa ja siirtyä marjaiseen booliin. Muistan vielä elävästi ensimmäisen mukin ja sen jälkeen enää muistin eläväni. Kait sitä joku mittariki tuli pihaan, ja vanha tuttu kerberossilauma siirty cityyn. Jossain tais keppipallokisatki olla käynnissä, en vaan muista siitä mitään. Onneks illan edetessä broidin emäntä heitti mut kotiin. Tosin, oltiin eka käyty kuulemma Hesellä (Kyllä, käpylässä on tuollanen pikaruokala!) ja olin ehdotellu myyjättärelle sellasia asioita, joista Jalluunkin kirjotettaessa tulee syyte ;)!
Kait olin menny sitte nukkumaankin…

Torstaina sain sitten palkkanauhan. YLLÄRI!; eihän siinä ollu maksettu, kun mun käyttämättömät lomapäivät vaan, ei lainkaan kerrytettyjä ylitöitä! Sokka lähti taas nopeesti ku Kimi paalulta! Pienimuotonen ja helvetin asiasisältöinen kyselymeili läks ex-lafkaan! Sieltä tuli melkosen nopeesti anteekspyytelevä soitto ja luvattii maksaa ASAP! Vittu miten palkanlaskentafirmassa voi palkanlaskija olla noinkin sössivä…!

Siinä se torjantai suju muuten melko mutkitta ja oleskellen. Ei oikeen vieläkään minkäänlaista jaksamista töitä kohtaan. Perjantainaki otettii vaan rennosti, lauantaina ku oli tiedossa eräät billeet joihin menoo epäröin vielä. Otin perjantain todella chillistä enkä juuri evääni nostanu. Safkaa väsäsin isolle poppoolle, syötiin ja kateltii telkkua. Näinkin tylsä siis ihmisestä tulee maalla. Ainoo huvi on katella, miten naapurin kanttura mäkättää pikku asioista ja punatulkku visertää aidannokassa. Kun oikeen sattuu ja tapahtuu, niin sillon poliisiauto ajaa kilsan päässä pillit päällä hakee kylän suurinta juoppoo nukkumasta puiston penkiltä. Ja tämähän on sitten paikallislehdessä etusivulla ”Suuri poliisioperaatio” -nimikkeellä. Turussa tällänen noteerataan kohdissa ”löytynyt” -otsikolla takasivulla ja fontilla 5!

Eipä auta valittaa, eipä mulla ois Turussa mitää tekemistä. Telkku kun ei näy ja nettiä ei oo. Varmaan maistelis reippaasti muiden maiden rahtaamia exportteja ja olisin taas elementissäni ”piparileipurina”! Tällanen seesteinen laiffi tekee välillä eetua. Sitä saa niin sanotusti henkistettyä itsensä vappuun. Sitten puhalleellaankin Sulttaaneista ilmapalloja, juodaan viinaa ja katellaa miten porukka koheltaa 7 voltin simassa! Vappupiknikillä juodaa lisäää viinaa, vedetää sillivoikkaria ja katellaa miten herkkupeppu temmeltää vyön kokosessa minarissa niin että varmasti ”naisnäkökulma” tuulettuu kunnolla. Sillon tämä revan rakas ystävä on taatusti mestoilla tsekkaamassa ensimmäisenä laskeutumisalustat!!

Mutta nyt siis rauhotutaan ja valmistaudutaan työnhakuun. Tämä onnistuu siis kattelemalla perjantai-iltana porukoiden kanssa Salkkarit, Olet mitä syöt, Sampon helvetin hauskat kotivideot ja vetämällä kiinalaista vihreetä teetä, JIHAA!

Kuten todettua, heräsin ajoissa. Aloin kattoo sitä toista leffaa, samalla hiukan laitoin kämppää edustuskuntoon. On paljo kivampi sitten joskus tulla takas, kun kämppä ei oo ku Matin ja Mervin koti-illan jäljiltä. Leffan loppupuolla se turkuturisti ilmotti sijaintinsa motarilla. Okei, ehdin kattoo leffan komeesti, koska noilla kottaraisilla on sokeen hamsterin suuntavaisto! Polkee päättömänä vauhtipyörää. Niinhän siinä kävi, että simasuut olivat eksyksissä ku manne työvoimatoimistossa.

Lopulta mutkin sitten löydettii Turun Baghdadista ja päästiin viimeinki cityyn asti. Kävästii valkkaa toiselle tyllerölle tatska-aika ja sitten kuulemma piti päästä shoppaileen. Auto Stockan halliin ja hansaan. Mä menin tähtireportterin kanssa syömään ja ottaa pari soppaa, samalla ku landepaukut koitti päästä fyrkasta eroon. Safkailun jälkeen pyörin ku päätön kana kaupoissa ja odotin kutsua lähtee landikseen.

Eipä emännistä kuulunu, mutta broidi laitto kaljaviestin, joten suunnattiin takas Chilin puoli-ilmasille päiville. Siinä tuli saatua velat veks veljeltä, kaljan muodossa. Istuttii, puhuttii paskaa ja venattii emäntiä. Ehtipä seuraan liittyä vielä muitaki tuttuja.
Viimein kottaraiset salli itsensä saapua, hain matkaevästä Stockan herkusta ja lähettii menee, tosin YLLÄRI YLLÄRI; Myllyn kautta. Onneks Raisiossa ei haistu kauaa, käväsin hakees vähän juustoja tuliaisiks ja lähettii maaseutukierrokselle. Matkalla tietty maisteltii olutta ja sidukkaa, kunnes matka sitten päätty Saviseudulle, maalaisjunttilaan!
Olustenmaistelu loppu ku seinään, jatkettiin juustojen testailulla ja hyväähän ne oli. Siinä sitten hiukan telkkua ehtoon ratoks ja eikun simmut kii peitto korvilla.

Tiistai on tenua täynnä, tai no ei aivan. Heräsin hyvin nukkuneena. Piti käydä suihkussa ja heittää rytkyt niskaan. Otin Ritolat cityn suuntaan. Piti suunnata valtion ratakiskoille ja ottaa putkilo landelle. Hiukan kiertelin kauppoja ja suuntasin assalle, VITTU, liian myöhään! Juna läks kolvin edestä, mut onneks en ehtiny ostaa bilettiä! Sellanen lerssi otsassa, ettei paremmasta väliä. Steppailin Astairena takas cityyn ja menin Subiin tempaseen pitkää sämpylää. Hetken pyörittyäni vielä keskustassa, kuin ryssä Anttilassa, otin akvaarion pyörillä takas Ghettoon! Tiesin, että broidin emäntä tulis huomenna Tkuun, joten ilmotin halukkuuteni kyyteihin.

Kotona kattelin uskomattomat uusinnat TurkuTeeVeestä. Hain sitten pari leffaaki, joista toisen tsekkasin iltasella, toisen säästin aamuun tietäen, että herään taatusti ajoissa! Näppäilin hiukan puhelintaki ja tiedossa oli villi yö. Ei siis sellanen ku Mr Jiillä, jonka naapurit valittaa liian kovista sekstailun äänistä, vaikkeivat tiiä, notta J on siellä vaan yksin ;)! Ois se vaan huippua olla (baari)kärpäsenä katossa ku Hra J kurittaa tattia ja huutaa ”kovempaa saatana” tai ”nai mua”! Välillä saattaa sen huohotuksesta kuulla sanan "lohkolämppäri", joka on Jiin keino kohottaa kiihotustilaa...
Kyllä erotiikka on komia harrastus, varsinki paripelinä suoritettuna! Kyllä uni maistu sen kaksminuuttisen jälkeen!

Niin se maanantai taas vaan koitti, ja vielä puhelinsoittoon; Mua kaipailtiin cityssä. Suihkuun, kledjut niskaan ja muutenki nätti pää kuosiin. Enpä oo aikaan (joskaan koskaan) käyny nauttimassa suomalaista aamiaista CCC:ssa! Nyt siis olin matkalla, koska seura niin vaati. Siinä maistelin parit oluset, kunnes tuli pyyntö aivan toiseen seuraan, samoissa merkeissä mitä Cosmicissakin. Muuttorotta ja Ilpoisten herkkukeinu, kaikkien konservatiivien ikuinen riesa, Salla kaipaili Janne-sedän kultasia neuvoja, hehkeetä seuraa, adioniutta, uskomatonta komeutta, fiksuutta ja tietty mieletöntä baaritietämystä. Ainahan moon valmis Sallan kanssa, juopotteleen! Sen polvi kun ei vielä kestä muunlaista runnomista ;))!
Sitä sitten Chilissä maisteltii olutta ja alettiin miettiin syömisen ajattelemista. Eli siis vedettii lisää aperatiivia ja jauhettii vanhat kuulumiset läpi pariin kertaan, johtu ehkä jo maistelluista alkotuotteista. Tilattii safkat, jotka sitten saatiin tiskiin melko nopeesti. Pupelsin jotain mausteista härhäpastaa, musta osuvampi nimitys kuitenki ois ollu ”IkenetRuvelleHärkäPasta”. Se siis poltti suuta, vaikka mä tulisesta ruuasta tykkäänkin! Vinkkasin sen herkullisen harjottelijatytyn mein pöytään, ja pyysin jälkiruuaks pari valkovenäläistä. Toisen heitin ykkösellä huiviin ja toista nautin sen minuutin kauemmin. Enää laskut ja oli ruokapaikan vaihto edessä. Hilpastiin Rentoon nauttimaan parit oluet, josta siirryttiin Edisoniin hilpeään tunnelmaan. Kimi prkl oli tullu takas vahvuuteen…JEE!
Maisteltii siellä Edisonissaki sitten varmuudeks muutamat väkevät ja sitten pitiki mennä vetää rentoo kotiin, toisin sanoen alko oleen sen verran tsippi, ettei käsi taipunu enää kukkarolle. Kotiin vaa kattelee kamalia kanuunaunia!

Silmät auki laulun; ”voiko aamu enää ihanammin alkaa….?” tahtiin! Lepposa sunnuntaiaamu, lukasin Turkkarin rauhassa, silmäillen varsinki työpaikkailmoja, kuppi jos toinenki kuumaa seurana. Kattelin arjen uusinnat telkusta ja mietin päivän menuuta. Tein rauhassa ison satsin kanalasagnee ja salaattia. Kunnon mätön vedettyä ja kahvit juotua, tuli se eilinen himotus Turussa käytävästä tinttaamisesta taas mieleen. Maistelin jääneitä viinejä ja olutta iltapäivällä. Sitte puhi piippas ja mua pyydettii Turkuun moikkaan erästä frouvaa Belgiasta. Hän oli siis käymässä sieltä pitkästä aikaa, ja niinhän se sitten päätös valmistu. Hain Essolta pikkulådan keittoo, menin suihkuun, silitin paitaa ja maistelin olusia. Sain kyydin juna-assalle ja hyppäsin vaunuun. TAASKAAN ei ollu tarkotusta maksaa valtiolle jeniäkää tästä kyydistä, joten suunnitelma jäniskyydistä oli valmistumassa takaraivossa. Harmi vaan, tuossä tsukutsukussa ei ollu raflavaunua, jonne on aina helppo pitkäkorvasena matkustajana luikerrella. Plan B oli nopeesti valmis, menin yläkertaosastoon ja otin penkillä olleen lehden luettavaks. Kun kommari, eiku konnari, tuli kohtaalle, niin olin lukevinani lehtee ku oisin tehny sitä Humppilasta asti. Ja taas kävi kuten ennenki, ohi meni ku isyystesti impotentiltä!
Turussa suuntasin suoraan Poroon ja aloin väijyyn seuraa itelleni. Mariska lupas olla tunnissa mestoilla, joten mulla oli hyvää aikaa juopua! Seuran saapuessa siirryttiin Rentoon ja siitä ykkösten kautta Edisoniin. Taas maisteltiin parit ja matka sateen saattelemana Alvariin oli ajankohtanen. Siellä piti sitten ollakki enempi sakkia ja näin myös oli. Olin suhteellisen hyvässä kuosissa ennen ku Mariska päätti juottaa mulle jotain belgialaista olutta. Sen taas tiesi, ei siinä varmaan voltteja ollu kauheesti alle 10. Onneks eräskin Jani-herra tuli noutaa mut veks ja mentiin takas Poroon. Siellä vissii heitettii Yatzia. Tai perkeleesti noppia siin ainaki oli, en tiä sitten mitä me arvottiin. Mä arvoin itteni Hesen kautta maksullisella himaan. Eiköhän tää ilta ollu tässä!

Lauantai eikä krapulaa. Tuli vedettyä vaan rennosti koko päivä, söin hyvin ja kattelin telkkua. Koiruuttaki tuli ulkoilutettua ja taas vaan vedettyä lonkkaa ku kunnon sossulainen konsanaan. Illalla alko tekee kauheesti mieli Turkuun tenuttaan. Mietin, et vonkaiskos jonkulta kyytiä tai hyppäiskös VR:N tarjoomiin vaunukyyteihin. Olin niin kahden vaiheilla ja sekasin ku seinäkello…ja tarpeeksku jahkailin, himo vallan katos. Päätin ottaa chillisti vaan ja katella ilta töllöö. Ja niinhän se ilta meni mukavasti, pitsallekki mua vokoteltiin mutta en jaksanu sinne edes lähtee. Oli aika lepposaa viettää vaihtoehto lauantai. Menin vielä ajoissa koisaanki…huomenna ois varmasti ylivirtaa!

Se olis taas sitte hulvaton perjantai. Herättyä tuli suht ajoissa ja aamukahvit nautittua rauhassa TS:n kera. Nuorempi broidiki tuli himaan ajoissa, koulu ilmeisesti loppu jo torstaina. Mietittiin, et mitä safkaa tehtäs päivällä. Käväsin lukees meilit, ei vieläkä lopputilistä mitään uutta. Laitoin vittuuttani vielä toimarillekin uhkailua perään. Ei menny ku tunti ja puhelin soi. Ex-pomo soitti ja sano, et maksaavat mun lopputilin heti. Samalla se ihmetteli, et miten ne tollai vaihtoki mielipidettään. Mä sanoin, että SKORPPARI iski niihin pitkällä piikillään…

Samantien sanoin broidille, et jos rahat on tilillä, me lähetään Handeliin ja hakeen kunnon piffit porukalle. Siellähän paalut makas Osuuspankissa. Se oli Alkon keikka edessä. Ostettiin tonka viiniä ja keissi ölystä ja kunnon sisäfilepiffit! Tein kunnon valkosipulikermapotut, piffit pippurikermakastikkeella ja salaattia. Siinä sitten kokkaillessa maistelin nunnamehua! Puhelin soi ja setä kyseli, josko vedettäs pienet päiväkännit. Se oli kyllä jo reippaasti mua edellä, mutta pakkohan oli tilannetta jotenki juhlistaa. Sanoin että mulla on case olutta, johon se tokas; ”aijaa, odotas hetki….TUUUT TUUT TUUUT….”! Meni vartti ja se istu mein pöydän vieressä! Landen POS puolia on noi lyhyet ja nopeet välimatkat!

Syötiin ja juotiin hyvin, jahka porukat pääs himaan. Maistelin olusia illan mittaan, kunnes tuli käsky lähtee liikkeelle. Hilpastiin yhden tuttavan luo ”Kivilinnaan”, siellä oli meno ylimmillään. Juopoteltiin ja suunniteltiin niiden naapurin 50v syndejä. Jossain vaiheessa tuli mittari pihaan, ja piti lähtee landen paikalliseen latoon maisteleen tuoppiolusia. Sitä sitten muistikuvat alko hataroituun ja napattiin taas riksa alle. Ajettiin kylä laidasta laitaan, ennen kun pääsin vetään luomet kokonaan pupillien yli. GOD NAT!