Aamusella suunnistin sateessa himaan, Vakkelle, valmistautuun tulevaan haastikseen. Käväsin pikaseen alapesulla ja silitin paidan. Fiksasin narun kaulaan ja tsekkasin asiapaperit kuosiin. Hyppäsin dösään ja suuntasin Kupittaan asemalle. No, junahan läks naaman edestä, joten käväsin kaupassa ja pyysin lähellä asuvaa broidia keitteleen myrkyt. Reippaan kävelyn ja kahvittelun jälkeen piti lähtee takas asemalle; seuraava juna tulis melko nopeesti. Siihen sitten ehdin, mutten lippua kyllä ostaan. Onneks konnari oli ilmeisesti saanu edellisenä yönä, eikä velottanu multa mitään ylimäärästä. Toinen vaihtoehto olis, että se iski silmänsä muhun…Ikävä kyllä se oli mies, vanha sellanen. Salon päässä sitten nopee kävelysuunnistus mestoille, olin vaan 10 min myöhässä, tosin olin siitä infonnu asianomaisia. Haastattelijaneito haki mut privaattikoppiin ja olin kelannu koko matkan, miten muidu varmaan alottaa lontooks tuon haastattelun. PASKAT, muidu ei kattonu mun papruja, ei jutellu vierailla kielillä tms. Alko suoraa sanoen vituttaa. Homma oli fin noin puolessa tunnissa ja sama ralli asemalle. Hyppäsin junaan, vaan tällä kertaa skippasin lipunoston. Sais enemmän rahaa juoppoiluun, eli kaks isoo ohrasta. Vetäsin junalla koko rahan edestä Turun asemalle ja siitä tietty suoraan oluelle Shamiin. Ne ihmetteli siellä mun aikasta laskeutumisaikaa kyseiseen juottolaan, kysyen et onko mulla vapaapäivä. Vastasin, ettei vaan pidennetty loma. Maistelin parit sopat kunnes noutaja tuli. En siis sammunu, vaan kyyti saapu pihaan. Suunta jatku Prismaan, tein isot ostokset, sillä huomenna tulis ”tuttuja” Lahesta asti. Kauppakassit himaan,vähän epävirallisempaa päälle ja takas keskustaan. Oli määrä treffata eräski poskisolisti Rillossa. Ja iin myös kävi. Istuttiin parisen tuntia mestoilla, kunnes chickan laulutreeni oli alkamassa ja sain jäädä jylhään omaan seuraani. Rillo alko oleen ahdan mun egolle, joten kivampi keidas oli valkattava. Suunta tietty taas siitä yhdestä syystä Skodaan. Porukkaa oli jo melkosesti, vaikka kello oli vasta kahdeksan illalla. Ilmeisesti kaikki naamavikaset oli luolistaan heräilly, olihan sentään pyhäinpäivän billeet! Sittenhän siinä kävi niin, että porukka oli mieleltäänki vialla…kuten suurin osa turkulaisista. Tiskillä joku kissa katteli mua syvään, kun mun oluen valuttaminen näytti kestävän. Se suorastaan kehräs ihaillen mun miesvartaloo. Sitten se huomas mun käden tiskillä ja koski siä sillai flirttaavasti, vieden omaa kättään mun ranteelta sormille. Sitte se kysy; ” Hei uros, pitääks se paikkansa, mitä miehen käsistä sanota…siis korrelaatioo?” Mä katoin tätä lommoposkee kysyvästi; ”AI, että mitä känsäsempi käsi, sitä rumempi jätkä?”..se alko hekottaa pelottavaan sävyyn. Se lähinnä kuulosti siltä, ku käynnistäis autoo, jonka pakoputkessa on banaani…! Mä rauhottelin mimmiä ja sanoin; ”Juu, siis jouduin teettää boksereita joissa on sellanen liikennemerkeistä tuttu ”Nähtävyysmerkki” tossa sepaluksen kohdalla. Ja kuulemma Zoolandia ohjaa ihmisiä mun kämpälle, kun ne kyselle Suomen suurinta käärmeterraarioo….” Sen imu poskissa paheni niin, et jouduin avittaan sille pillin suuhun, jotta sai oluensa juoduksi. Siirryin omaan rauhaisaan pöytään. Pöytä oli muuten tyhjä, mutta yhdellä penkillä oli joku värikäs, lähinnä oksennuksen värinen villapipo. Tuli mieleen ihan mummun 70-luvun pannumyssy. No, pipon kohtalo selvis nopeesti, kun pihalta tuli pari pienen puunrungon kokosta ihmisrauniooo. Toinen alko kimittää mulle BB-Nikon tyyliin jotain niiden pöydästä ja piposta tms. Mä nousin nätisti ylös, ja vedin ton pannumyssyn sen hiiipijän päähän niin syvälle ettei edes oletettu aataminomena näkyny. Katoin sitä toista jannua ja sanoin molemmille; ”Ottakaas hinaajat toi teitä isompi ja fiksumpi pipo ja menkää johonki, mistä mä en haista teitä. Se hetkellisesti sokeutunu b-rapun talkkari nosti tota villamyssyä ja alko uhoon; ”Hei älä karju mesoo, mä osaan taistelujia…!” ”Ai, länsimaista Cat-Fightia…?” Jatkoin; ”Painukaas vittuun siitä ennen kun tulilanka palaa, ja tulkaa vasta takas kun teillä 100 miestä ja niille piilopaikka!” Tää toinen homomöllikkä toljotti mitäänsanomattomana takana kun tää kimittäjä-Räikkönenn koitti potkasta mua 35 numeroisella menninkäistossullaan. Väistin ja tallasin 48 numeroisella nahkakanootilla hiihtäjän viis alimmaista melko lyttyyn. Jannun väri muuttu yllättäen ja nyt se näytti ihan oikeesti smurffilta! Sillo se tajus, että tästä tulis uusintaottelu Daavidin ja Goljatin välillä, ja tällä kertaa meillä olis kyllä uus voittaja!
Sain hetken istuu rauhassa kunnes Jii saapu rauhotttaa tilannetta. Puhuttii pillusta ja pillusta…ja vähän jostain muustaki vähemmän tärkeestä. Kalja nous sen verra hetulaan, että Heselle oli mentävä. Alkuun oli makkaraperunat-nälkä. Niitä odotellessa tuli kerrosateria-nälkä ja niitä molempia ootellessa päätin ottaa vielä salaatin. Olinhan menossa kylään ja herrasmies tuo aina jotain tullessaa. Tällä kertaa toin ihanan itseni, noin 20 tuoppia mahassa, makkaraperunat extramajoneesilla, kerrosateria ja salaatin. Luultavasti ois pitäny tuoda koko kerrostalolle jotain, sillä tulin äänen kanssa. Pääsin sisään, söin makkaraapotut, aterian ja salaatista puolet…olinhan edelleen herrasmies joka noudattaa naisten linjoja…tai ainaki kunnioittaa niitä! Vaikee arvata, että safkailun jälkeen tekee hiukan mieli nukkua. En tuottanu pettymystä nytkää!!
