Jos on vuorovaikutuksessa minkään median kanssa, törmää seksiin. Joka tuutista tursuavasta luonteestaan huolimatta asiaan suhtaudutaan järjestelmällisesti päin vittua. Miksi seksiä käsittelevät toimittajat päätyvät toistuvasti plagioimaan juttunsa kikattelevilta pikkutytöiltä? Edustavatko he keskivertosuomalaista vai tekeytyvät idiooteiksi vain tätä tarkoitusta varten?
Tabu, josta on puhuttava
Samalla, kun päitä katkeaa aamu-tv:n lastenohjelmissa, tarvitaan valomainoksen alusvaatelorton vuoksi lisää oikeussaleja. Seksistä on kuitenkin vouhutettava, jolloin repostelun ja hyssyttelyn ristisiitos johtaa säälittäviin kiertoilmauksiin, kuten ”BB-peitto heilui rytmikkäästi” ja ”ilta johti rakkauden tekoihin”. Samasta syystä tässä kolumnissa ei lue kyrpä tai toosa, vaan rakkauden toteemipaalu ja salainen puutarha.
Kaksinaismoralismi
Samassa numerossa pikkujouluteemat: näin et hölmöile, näin viettelet ja näin puolisosi pettää.
Asiantuntijat ja itsestäänselvät vinkkilistat
Nautit seksistä enemmän hyväksyessäsi itsesi sellaisena kun olet -lässytys on peruskamaa parisuhteiden piristysoppaissa. Entä miksi Kirjastohiirestä kiimakissaksi -tarinat hyljeksivät sitä faktaa, että jos tarvitsee seksiin ohjeita, olisi parempi jättää koko homma väliin? Ja kuinka vitun vaikeaa on itse funtsia, missä asennossa voisi panna?
Sukupuolierojen taivastelu
Naisten orgasmeista koohotetaan ikään kuin olisi suurtakin merkitystä, saavatko he niitä. Samalla miehet kieltäytyvät rekisteröimästä oman seksuaalisen onnettomuutensa korrelaatiota naisten haluttomuuteen.
Koko touhun banalisoivat jutut ja ”tutkimukset”
Toivottavasti yksikään mies ei ylläty, että nussimiseen jää vähemmän aikaa lasten synnyttyä. Välillä myös toivoisi, että lehdet muuttaisivat edes prosentteja säännöllisiin pettämisraportteihinsa. Ja tuliko yllätyksenä, että läskit eivät pääasiassa panekaan keittiön pöydällä?
Kirjoittajia vituttaa myös keskustelu joulun kaupallisuudesta.
