[BOXSTORY 340]
Historiaa 1995–2002
1995
City tekee lehden lukijoille Sex-surveyn. Yli puolet vastanneista naisista kertoo menettäneensä neitsyytensä viimeistään 16-vuotiaana. Miehillä vastaava ikä on 17 vuotta.
1996
Jutussa Mätä Apple kirjoitetaan: ”Applella menee nyt huonosti, mutta se on noussut kuolleista ennenkin.”
1996
Rosa Liksom paljastaa Cityn viinapäiväkirjassa kuluttavansa viikossa 2000 markkaa viinaan. Jani Sievinen pärjää 42 markalla ja 49 annoksella mutta vetää pleksit kaksi kertaa viikon aikana.
1996
Spy Hardin barometristä selviää, että vain 27 prosentilla miehistä on mukana kondomi ravintola 10th Floorissa. ”En oo saanu vuoteen, joten en viitsi enää kannella”, Pera kommentoi.
1997
Toimittaja Kim Finn soluttautuu skientologeihin ja kuulee, että kaikki ilkeämielisiä juttuja levittävät toimittajat ovat vastenmielisiä roistoja, joilla on kontollaan jopa joukkomurhia.
1997
Cityn toimitukseen heitetään palopommi.
1998
Toimitus muuttaa Konalaan. Cityn kotikyselyyn vastaa lähes 6000 lukijaa. Kyselyn tulokset kertovat, että hieromasauva on kaupunkilaiskodissa kissaa ja koiraa yleisempi varuste.
1999
City listaa 99 Suomen suurinta popyhtyettä ja -artistia. Ykkössijalle nousee Hanoi Rocks.
2000
City alkaa julkaista nimimerkki Liisaleenan kolumneja. Niistä tulee valtavan suosittuja.
2000
Maija Vilkkumaa ottaa Cityssä kantaa tulonsiirtoihin: ”Kansalaispalkkasysteemi olisi hyvä. Niistä, jotka valitsevat sen tien, ei ehkä tule rikkaita, mutta se olisi oma valinta.”
2001
Lehdessä esitellään Helsingin pienin asunto: 1h + avokeittiö + kylppäri = 11m².
2001
Kaupungin paras jukeboksi löytyy Kalliosta Pub Sirdiestä. Siellä voi kuunnella 1940-luvun swingiä, 1950- ja 1960-luvun beboppia sekä 1960-luvun Suomi-iskelmää.
2002
Nimimerkki Liisaleena paljastuu 3,5 vuoden kirjoittelun jälkeen runoilija Arno Kotroksi ja toimittaja Jaakko Lyytiseksi.
[/BOXSTORY]
1986: Radiopaini
”Ensimmäiset kaupalliset radioluvat olivat Suomessa iso uutinen ja tapahtuma 1980-luvun puolivälissä. Niihin kanavoituivat turhaumat valtiolliseen radiomonopoliin ja ehkä monoliittiseen henkiseen ilmapiiriinkin – näin ainakin Radio Cityn kohdalla”, muisteli vuoteen 1997 asti Cityn päätoimittajana toiminut Kari Kivelä vuonna 2011. Hän kirjoitti kaikkien aikojen ensimmäisen City-lehden kansijutun Radiopaini.
1988: High city
Kymmenen pilvenpiirtäjää tekosaarelle Töölönlahteen! Asuntoja 6000:lle keskustan ytimeen! Arkkitehti Pentti Petäjä laati City-lehdelle keskustasuunnitelman, uhmakkaan urbaanin vaihtoehdon suomalaisten suosimille aavoille ja laakeille monumentaalikeskustoille.
Nyt on mennyt 24 vuotta, eikä vieläkään ole näkynyt. Ei edes niitä Pasilan paljon puhuttuja tornitaloja.
1988: Suuri lama 1990
”Kulutusjuhlat loppuvat, keinottelu katoaa ja soppajonot tulevat. Synkän ja myrskyisen tulevaisuuden maalaa tohtori Ravi Batra. Bemari vaihtuu Ladaan tai ruuhkabussiin, jos amerikanintialaisen taloustieteilijän ennustus toteutuu”, ennustettiin City-lehden numerossa 9/1988. Lisäksi annettiin muun muassa seuraavat neuvot: ”Järjestä taloudellinen tilasi kuntoon 1991 loppuun mennessä. 1994 on pahin lamavuosi. Pidä käteinen raha ja jalometallit kotona tai tallelokerossa.”
Kuinkas sitten kävikään?
1988: Opiskelijat tekevät töitä
”Ennen suuria ikäluokkia opiskelijat olivat kansakunnan kultalapsia, etuoikeutettuja, joilla oli tulevaisuuden avaimet taskussaan. Ja vielä 60- ja 70-luvuilla yliopisto yhdisti opiskelijat omaksi selvästi itsenäiseksi joukokseen, tosin siksi, että opinahjo oli yhteinen vihollinen.”
Näin kirjoittaa Jaakko Tapaninen esitellessään ilmiön, jossa opiskelijoista on tullut esipalkansaajia, jotka etsivät arvoja, arvostusta ja oppia yliopiston ulkopuolelta.
Jokainen tämän päivän opiskelija tietää, että paljoa ei tipu opiskelijan lompakkoon enempää kuin vuonna 1988, joten töitä saa tehdä lisää, lisää ja lisää. Ja ottaa vähän lainaa siihen päälle.
1989: 1980-luvun sähköinen sosiaalihistoria
”Yhtäkkiä kaikki kyselivät toisiltaan: Onhan teillä faxi? USA:han on perustettu jo anti-fax-kansalaisjärjestö.”
”Tsup! Mikä on kaukosäätimen ydin? Tuskin vaivan poistaminen, joka aiheutuu liikkumisesta kojeen, television luokse. Tsup! Ollaan rehellisiä: lisääntynyt vallan tunne. Yhtä nappia painamalla voi hetkellisesti tuntea itsensä kaikkivoipaiseksi ja maailman helpoksi.”
Koneet, jotka muuttivat kulttuurin. Tai ainakin yrittivät. City esitteli ne: Apple Macintosh. Solarium. (Cityn toimituksessakin oli vuosikymmenen vaihteessa siihen mahdollisuus.) Halogeenilamppu. Kotirobotit. Sony Walkman. Satelliitit. Telefax. Video. Ghettoblaster. Muoviraha. Tietokonevirukset. CD-levyt. Mikroaaltouuni. Autopuhelin. Kaukosäädin.
1989: Kirottu pilkku
”Kuka sammutti valot? Kuka keskeytti vauhtiin päässeen juhlan, leikkasi hurjimpaan lentoonsa nousseen keskustelun, esti katseita kasvamasta romanssiksi? Kuka hemmetti antoi valomerkin aivan liian aikaisin? Ja miksi?”
Jotkin asiat pysyvät. 80-luvulla City kirjoitti ahkerasti ravintoloiden aukioloajoista. Tässä jutussa spekuloitiin juurta jaksain mahdolliset seuraukset ravintolailtojen jatkamiselle yhden jälkeen. Vaikka nyt olemme saaneet kolme tuntia lisää, ei City-lehdessä vieläkään olla tyytyväisiä – haluamme juhlia Euroopan malliin aamuseiskaan!
[AD]
1989: Ammattilainen pinteessä
Arctosin osakesalkun ryöstöstä tuomittu nuori optiokauppias puhuu ahneuden rajoista aikana, jolloin kaverille ei jätetä. City sai hänet haastatteluun sillä ehdolla, ettei hänen nimeään mainita haastattelussa. Jutun kirjoittanut Eero Hyvönen muistelee 2010-luvulla jutun tekemistä näin:
”Kun juttu ilmestyi, City-lehteä jakavissa lounaspaikoissa näkyi seurueita, joissa kaikki istuivat hiljaa ja lukivat juttua. Silloin tiesin osuneeni ajan henkeen. Pari kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin, SKOP:n pääjohtaja tappoi itsensä ja asuntomarkkinat romahtivat. Vuoden kuluttua oltiin virallisesti lamassa.”
Lue koko juttu: Ammattilainen pinteessä
[BOXSTORY 340]
Historiaa 2003–2012
2003
Kiroiluartikkelissa kerrotaan, että siinä missä hiiskatti sai ennen naiset punastelemaan, edes vitusta ja kyrvästä ei ole nykyisin mihinkään.
2003
City esittelee 50 nuorta toivoa, joista kukaan ei ole vielä kuullut. Listalle pääsevät Aleksi Salmenperä, Antti Kaikkonen, Kari Lehtonen, Rosa Meriläinen, Samuli Wirgentius ja Arto Saari.
2004
City kertoo, että viemäriverkostoon kulkeutuu vuosittain jokaista pönttöä kohden kaksi kiloa rojua. Roskan seassa on terveyssiteitä, vaippoja, huumeneuloja, tekohampaita, kalsareita ja toimintafiguureja.
2005
Cityn Ravintolaraamattuun pääsevät esimerkiksi nämä: Helsingin Demo, Sea Horse, Tori, Manala ja Teatteri, Turun Blanko ja Dynamo, Tampereen Hella & Huone ja Mixei sekä Oulun Matala ja 45 Special.
2005
Sofi Oksanen kertoo Citylle, että hän on oikeutettu alimpaan veroprosenttiin, koska ansaitsee niin vähän.
2006
Cityn asiantuntijaraati listaa vaikutusvaltaisimmat alle 35-vuotiaat. Mukaan kelpuutetaan Jyrki Katainen, Anni Sinnemäki, Ville Valo, Pekka Himanen ja Paola Suhonen.
2007
City-lehden haastattelussa paljastuu, että Jukka Pojan vuositulot ovat 20 000 euroa.
2008
Jutussa Haista himo toimittajat suihkuttavat itseensä feromonia ja testaavat, käykö flaksi. Ei käy.
2009
Käkkis Arhinmäki seikkailee Säätytalolla Borat-uikkareissa ja joutuu putkaan.
2010
Go-Go-menopalvelu avautuu verkossa.
2011
City-lehti täyttää 25 vuotta!
2011
Lehdessä listataan retrodieettejä: Fletcherismi eli purudieetti, Ruususen uni -dieetti, Sinisillä laseilla laihaksi! -dieetti, Hallelujah-dieetti, Heisimatodieetti ja Suusäleikkö-dieetti.
2012
Cityä uudistetaan päätoimittaja Maria Petterssonin johdolla.
2012
Lehden tekeminen lopetetaan 27.7. ja aloitetaan uudelleen 1.8.
[/BOXSTORY]
1993 & 2011: Drop-outit
City on kirjoittanut ilmiöstä kahdesti. Nuorista, jotka toimivat kuten ei pitäisi – rakentavat menestystään opinto- ja uraputkiajattelun ulkopuolella. Vertailun vuoksi katsotaan molempien juttujen lähtöasetelma.
Panu Räty, 1993: ”Nyt kun Oy Suomi Ab selvittää konkurssipesäänsä, supistellen kaikilla aloilla ja jokaisella sektorilla, on monelta mennyt lopullisesti luottamus yhteiskuntaan. Edes opinnoilla ei voi enää lunastaa itselleen velkapiikkiä varmempaa tulevaisuutta. Työttömyys vaanii nurkan takana.”
Kimmo Laakso, 2011: ”Facebook, Microsoft, Apple. Niiden perustajat kävivät huippuyliopistoja, mutta eivät koskaan valmistuneet. Suomessa laulu soi silti yhä: valmistukaa, valmistukaa. Ja mieluummin nopeasti. Aikaa ja takamuslihasta poltetaan Domman penkeillä. Mietitään vähän aikaa Planckin vakiota tai intertekstuaalisuutta.”
Lue vuoden 2011 juttu: Drop-outit
1995: Hyvä paha humala
Päihteet ovat kautta aikojen olleet yksi Cityn suosikkiaiheista. Tuttu lienee myös otsikkoasetelma: Hyvä paha x. 90-luvun puolessavälissä alkoholiin paneuduttiin kansijutun verran. Alkoholitutkija Peter Eriksson vastasi Cityn kiperiin kysymyksiin, kuten: Mitä eroa on alkoholilla ja kannabiksella? Onko ryyppy keino leikata krapulaa? Miksi eri juomat tuovat erilaisen humalan? Miksi toisena juhlimispäivänä ei viina nouse päähän?
1995: Urbaanit kommuunit
City kertoi suurkaupunki-ilmiön tulleen Helsinkiin. Yhtäkkiä oma asunto ei ollutkaan kaiken a ja o – saman vuokrajääkaapin jakoivat tyytyväisinä hipit, jupit ja punkkarit. Yhteistä on jakaminen, ei aatteet. Kun Helsingistä on tullut tolkuttoman kallis kaupunki, hinnat pakottavat siihen. Kuulostaako, niin, arkipäiväiseltä?
1996: Homo-Helsinki
Kim Finnin raportti kaupungin homokulttuurista kertoi suurelle yleisölle uutena tietona, mitä homoyöelämässä tapahtuu. Lisäksi Finn esittelee käsitteet homobisnesmies, seksuaalipakolainen ja konservatiivihomo (siis heterokulttuurista varastetussa elinikäisessä parisuhteessa elävä homoseksuaali). Vielä porskuttavan DTM:n meininkiä hän kuvailee näin:
”Äkkiarvaamatta kimppuuni hyökkää päänsä kaljuksi ajellut öykkäri. Hän on mies isolla H:lla. Hän tivaa ensin, mitä teen koko paikassa. Vastaan että työtäni. Seuraavaksi minulta tentataan, olenko käynyt armeijan, ja kun vastaa etten ole, kiinnostus laimenee välittömästi. Mutta vain hetkeksi. Seuraavassa vaiheessa öykkäri tarttuu minua ranteesta ja yrittää saada mukaansa saniteettitiloihin, väittäen haluavansa näyttää jotain. Minulla on aavistuksia, mitä hän on aikeissa esitellä ja kieltäydyn kohteliaasti. Hän ymmärtää ja menee yksin.”
1997: Skientologian salaisuudet
Kim Finn soluttautui tiedotusvälineiltä kiellettyyn uskontoon, skientologien sekaan. Uskonnosta puhuttiin, mutta keskustelussa oli yksi ongelma: vastustajat eivät tienneet, mistä oli kyse ja kannattajat eivät vaitiololupauksiensa vuoksi voineet puhua. City kertoi. Finn sai artikkelista Tutkivan journalismin yhdistyksen palkinnon.
Lue koko juttu: Skientologian salaisuudet
2000: Suomipornoa tekemässä
Eräänä iltana pari suomalaista ja pari venäläistä lähti työmatkalle Pohjois-Suomeen, Iso-Syötteelle. Oli tarkoitus vähän filmata, tehdä kotimainen pornoelokuva.
Cityn reportteri Antti Helin lähti mukaan. Pian selvisi, että kyse oli trilogian keskimmäisestä osasta, Tunturin Irma. Ulkomaille filmi olisi tarkoitus myydä Lapin eksotiikalla. Toiset osat olivat Parkkipirkko Nelli (lappuliisa jakaa muutakin kuin sakkoja) ja Born For Fuck (kyllä, born FOR. Juoni meni kiteytettynä niin, että moottorikelkalla ympäri Lappia päristelevä tyttö teki pohjolasta kuuman ja kostean).
”Urani huippuhetkiä”, kommentoi Helin. Jopa hänen äitinsä piti jutusta.
Lue koko juttu: Suomipornoa tekemässä
[AD]
2001: Idioottivarma cv-opas
City kysyi muun muassa mainostoimistosta, tavaratalosta, tuotantoyhtiöstä, teknologiayrityksestä, sanomalehdestä, ravintolasta ja sairaalasta, millaisella cv:llä oikein saa töitä. Juttu nousee edelleen säännöllisesti luetuimpien joukkoon City.fi:ssä.
Lue koko juttu: Idioottivarma CV-opas
2003: Swingerit
Walter de Campin kiinnostavimpia tutkimuksia 2000-luvun alussa oli juttu parinvaihtajista. Suomessa perustettiin ensimmäinen parinvaihtoon erikoistunut nettiyhteisö Finswingers vuonna 2002. Walterin jutun tekemisen aikaan yhteisöön kuului noin 2200 jäsentä. Finswingers.fi toimii tänäkin päivänä, jäsenmäärä tosin on pudonnut. Walterin juttu korjaa käsityksen, että parinvaihto olisi likaista, salaista ja parisuhteen tuhoavaa puuhaa. Päinvastoin: parinvaihtajat haluavat nimenomaan välttää pettämisen ja valehtelemisen. Parinvaihto ei välttämättä johda parin vaihtoon.
2005: Muotilesbot
Toimittaja Outi Pippuri lanseerasi City-lehdessä vuonna 2005 käsitteen, joka elää vieläkin. Muotilesbo. Termi tietenkin ärsyttää monia, mutta ilmiö lienee tuttu: tavalliset kauniit nuoret heterotytöt, jotka harrastavat seksiä tyttöjen kanssa sekoittaakseen tavallisten komeiden nuorten heteromiesten päät. He tekevät sen, koska on coolia olla lesbo. Oikeat lesbot eivät pidä heistä.
Odotamme aikaa, jolloin pääsemme tekemään saman jutun miehistä. Uskokaa pois, se tulee.
2008: 2000-luvun kirjaroviot
Tappouhkauksia, sensuuria, vainoja, häiriköintiä ja oikeusjuttuja. Kirjailijan ammatti ei edelleenkään ole vaaraton. City listasi kymmenen kirjaa, jotka ovat järkyttäneet, inhottaneet, suututtaneet ja puhuttaneet 2000-luvulla. Syytteitä oli irronnut muun muassa islamin halventamisesta, rasismista, harhaoppisuudesta, saatananpalvonnasta, alaikäisen pahoinpitelyyn yllyttämisestä ja vihamielisen propagandan levittämisestä.
Lue koko juttu: 2000-luvun kirjaroviot
2009: Pohjois-Korea
Maria Petterssonin raportti Pohjois-Koreasta puhuttaa edelleen. Maahan ei noin vain mennä, puhumattakaan jutun tekemisestä – siksi Cityn toimittaja joutui salaamaan tiukasti ammattinsa aina viisumihakemuksen täyttämisestä reissun loppuun. Juttu nousi City.fi:n luetuimpien listalle jälleen viime joulukuussa, kun maan pitkäaikaisen johtajan Kim Jong-Ilin kuolemasta uutisoitiin länsimaisessa mediassa.
2010: Aivodoping
Cityn toimittaja avasi jenkkiopiskelijoiden lääkekaapin ja testasi journalismin nimissä pirasetaami-nimistä lääkettä, joka on alun perin tarkoitettu lihasnykäysten ja Alzheimerin taudin hoitoon. Toivottu käyttötarkoitus olikin työtehokkuuden, oppimisen ja muistin parantaminen. Ja kas, vastaavaan tarkoitukseen käytettyjä lääkkeitä löytyi iso kirjo lisää. Millaiselle dopingille olet valmis urhaamaan aivotoimintosi tehdäksesi itsestäsi maailman tehokkaamman?
2011: Opintotukiliitot
Sponsored by Kela. City kertoi ensimmäisenä opintotukilain porsaanreiästä, jonka lukuisat toisen asteen opiskelijat ovat kaikessa hiljaisuudessa keksineet: jos menee naimisiin kaverin kanssa, saa yli 200 euroa kuukaudessa enemmän opintorahaa! Sääntö koskee alle 20-vuotiaita opiskelijoita. Onko järkeä, että täysi-ikäisen vanhempien tuloja kytätään, jos lain voi kiertää näin helposti? Muut mediat heräsivät aiheeseen vasta Cityn jälkeen. Esimerkiksi Ylessä aiheesta tehtiin juttu pari kuukautta myöhemmin.
Lue koko juttu: Opintotukiliitot
2012: Suomen ulkomaalaiset seksityöläiset
Helsingin yössä myydään seksiä. Olemme kuulleet poliisin, asiakkaiden ja ravintoloiden tarinat, mutta yksi ryhmä ei ole saanut suunvuoroa. Keitä Suomessa toimivat ulkomaalaiset seksityöläiset ovat ja mitä he ajattelevat? Anton Tammi istui kolmen sängyn reunalle – ja kuunteli.
Lue koko juttu: Suomen ulkomaalaiset seksityöläiset
Juttu on julkaistu Cityn retronumerossa syyskuussa 2012.
