Valtakunnan keittiöstä kuuluu kummia. Nuoret naiset ovat yhä suuremmin joukoin hakeutumassa taas kotiin. Vuonna 2003 kotitöitä painoi 63 000 20–39-vuotiasta naista, vuotta myöhemmin 71 000. Kyllä maa uusia kansalaisia tarvitsee, mutta niin tarvitsee työelämä fiksuja ja päteviä naisiakin. “Olemme palaamassa taaksepäin, perinteisen sukupuolisopimuksen suuntaan”, pelkää tutkija Anna Rotkirch.
Onko naisilta kadonnut usko urakehitykseen? Onko duunisvengin hohde himmennyt? Ja kuka on syyllinen? Ennakkoluuloiset ja EU:n pohjasakkaa olevat suomalaiset työnantajat, jotka kurmuttavat edelleen naisia ja maksavat samasta työstä miehille lähes 15 prosenttia enemmän? Poliitikot, jotka eivät aja maaliin uudistusta, joka jakaisi perhevapaan keskimääräiset 12 000 euron kustannukset isän ja äidin työantajan kesken?
Vai osoitammeko sormella viihdeteollisuutta, isoa pahaa Madonnaa, joka hehkuu eliitin kartanokotirouva-chickiä samaan aikaan kun saippuasarja Desperate House Wives kulkee ruuduissa oireellisesti nimellä Täydelliset naiset.
Iina Merikallion Kotirouvaraportti
P.S. Älkää peljätkö, jos kohtaatte kaupungin huviyössä naisen, joka tähtää teitä pikkuruisella digikamerallaan. Hän on Spy Hard, agenttimme pimeästä, ainoana missionaan dokumentoida mielenkiintoisimmat ihmiset juhlahuoneistoista. Siksi Spy Hardin jokainen laukaus on kohteliaisuus.
