Vakavaa hauskanpitoa

City selvitti, miksi yli 60 kaveriporukkaa osallistuu epäviralliseen salibandysarjaan.

Huutelua pelikentällä pitää Spiralissa oppia sietämään.
Huutelua pelikentällä pitää Spiralissa oppia sietämään.

Hiki valuu silmilleni niin että kirveltää. Paita liimaautuu selkään. Hiukset painuvat kiinni päälakeen. Oikeassa kyljessä tuntuva ilkeä pisto muistuttaa siitä, että voisin käydä useammin lenkillä. Kuljetan mailallani palloa, kunnes joku nykäisee jalkaani. Kaadun päistikkaa maahan. Kyljen pistely korvautuu pään jomotuksella.

Tältä tuntuu pelata Spiral-liigassa. Minun ei tarvitse kysyä tuntemuksista ulkopuolisilta, sillä voin mennä aivan itse kokemaan fiiliksen. Aivan kuten kuka tahansa muukin tamperelainen, joka saa koottua kaveriporukastaan joukkueen, jolla ilmoittautua tähän harrastajatason salibandysarjaan. Näistä joukkueista ei Tampereella ole pulaa. Tänä vuonna Spiral-liigaan osallistuu 60 joukkuetta.

Hyvin järjestetty on suuresti osallistuttu

Vuodesta 2000 lähtien pyöritettyyn Spiral-liigaan pääsemiseen ei ole kuin yksi kriteeri. Joukkue ei saa olla liian hyvä. Pelaajat eivät saa olla mukana yli 4. divisioonan peleissä. Joukkueiden toiminta pyörii harrastemaisella tasolla.

"Suurimmalla osalla joukkueista ei ole erityisemmin harjoituksia", Spiral-liigan toiminnasta vastaava Tero Kaski arvioi.

Spiral-liigaa pelataan silti aivan oikeilla salibandyn säännöillä. Ainoa ero on peliajassa. Pelit kestävät 3 kertaa 15 minuuttia, ja aikaa ei pysäytetä pelikatkojen aikana.

Spiral-liigan tapaiselle niin sanotulle höntsysarjalle on selvä sosiaalinen tilaus. Vaikka pelaajilla ei olisi taitoa tai halua pelata Salibandyliiton sarjoissa, silti samantasoisten kanssa kilpaileminen kiinnostaa. Suuri osallistujamäärä selittyy pitkälti järjestelyiden selkeydellä. Pelit pelataan viikonloppuisin, jotta työkiireet eivät tule tielle, ja pelitilastot päivittyvät melkein kuin Salibandyliigassa.

Rapatessa roiskuu

Aina Spiral-liigan pelit eivät etene kuin elokuvissa. Tämän voi todistaa raahautumalla katsomaan mitä tahansa liigan peleistä Kaukajärven Spiral-hallille. Pelkoa muusta yleisöryntäyksestä ei ole. Kentän laidalla istuvat enintään pelaajien vaimot ja tyttöystävät, seuraavaa peliä odottavat joukkueet ja paikalliset teinit. Monesti pelejä ei katso kukaan. Se ei silti estä tunteiden kuumentumista. Kirosanoja ja manauksia kohdennetaan sekä omalle että vieraalle joukkueelle. Usein myös tuomarille.

Tero Kasken mukaan suurin osa Spiral-liigassa jaettavista vakavista rangaistuksista tulee suunsoitosta.

"Meillä on käytössä ihan samat rangaistusmenetelmät kuin liiton sarjoissakin. Jos tulee tarpeeksi vakava rikkomus, siitä seuraa tilastoihin merkittävä ottelukielto. Niitä jaetaan vuosittain muutamia."

Spiral-liigalla onkin kovan ja pelitavaltaan paikoitellen enemmän sählyä kuin salibandya muistuttavan menonsa ansiosta rajun sarjan maine. Osa voi olla legendaa, mutta Kaski myöntää, että mitä tahansa voi sattua.

"Kerran on sarjan historiassa pelaaja lyönyt toista nyrkillä naamaan."

Kaikkea ei siedetä

Spiral-liigan otteluita tuomaroiva Henrik Joki myöntää, että peleissä saa kuunnella pelaajien kommentointia. Korrektisti Joki ilmoittaa, että "yksikään peli ei ole samanlainen". Joukkueiden tasot voivat vaihdella hyvinkin paljon.

"Toisille joutuu opettamaan sääntöjä pelin ohessa."

Taitotasosta johtuen Spiralissa ei voida puuttua kaikkiin rikkeisiin, jotka vihellettäisiin pois muissa peleissä. Muuten pilli soisi lähes tauotta. Erityisesti mailarikkeitä joudutaan katsomaan läpi sormien.

"Vaatii tuomarin pelisilmää tulkita, mikä on tahatonta ja mikä tahallista."

Tietyissä asioissa Joki on silti erittäin tarkka. Henkilökohtaisuuksiin meneminen ja tuomarin koskemattomuuteen puuttuminen ovat asioita, joita toisinaan tulee vastaan ja joita hän ei suvaitse. Niistä seuraa automaattinen pelikielto.


Punakone jauhaa vuodesta toiseen

Spiral-liiga ei suinkaan ole pelkkää huitomista ja suunsoittoa. Hyvä esimerkki siitä on viime vuoden mestari Punakone, joka on ollut pelaamassa Spiralissa lähes sarjan alusta asti. Koska Punakoneella on myös divareissa pelaavia joukkueita, on joukkueen toiminta keskimääräistä paljon järjestäytyneempää. Toisinaan harrastelijatasoisia vastustajia vastaan pelaaminen voikin turhauttaa, mutta Punakoneen Juha Leikon mukaan monet joukkueen jäsenistä suhtautuvat Spiral-liigan peleihin innostuneesti.

"Spiralin vahvuus on otteluiden suuri määrä. Spiralissa saa hyvää pelituntumaa, jos muita pelejä on vähemmän."

1 kommentti

SharkPolice

30.11.2011 16:20

Tietääkseni spiralissa voi ilmoittautua kauden alussa haluamaansa lohkoon mitkä pitäisi määräytyä tason mukaan. Pistää vaan miettimään miksi esim. punakone haluaa pelata alemmalla tasolla kuin taidot edellyttäisi. Varmasti huikea kokemus voittaa 12-2, kun toisaalta olisi ollut mahdollisuus ylemmällä tasolla joutua taistelemaan tosissaan voitosta. Kuka tykkää kuka ei, mutta varma on se että punakoneen hiihtäjät on fruitcakeja!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi