Tutkijoiden ja virallisten tietojen mukaan Adolf Hitler ei saanut lapsia. Hän avioitui pitkäaikaisen kumppaninsa Eva Braunin kanssa vasta 1945 vain hetkiä ennen kuolemaansa. Lähipiirin kuvaukset viittaavat siihen, ettei Hitler halunnut perhettä saati kyennyt läheisiin ihmissuhteisiin. Hän suojeli omaa asemaansa ja riippumattomuuttaan tavalla, johon perhe-elämä ei sopinut. Tämän vuoksi väitteet Hitlerin jälkeläisistä on perinteisesti sivuutettu pelkkinä huhupuheina.
Kuolinvuoteella annettu tunnustus
Silti yksi tarina on sinnitellyt vuosikymmeniä kaikkien nopeiden kumoamisyritysten läpi. Ranskalainen Jean-Marie Loret kertoi aikuisena saaneensa tiedon, joka muutti hänen käsityksensä omasta elämästään ja juuristaan. Hänen äitinsä Charlotte Lobjoie väitti kuolinvuoteellaan, että pojan isä oli Adolf Hitler.
Lobjoien kertoman mukaan hän oli kuusitoistavuotias, kun hän tapasi Hitlerin Picardyn maaseudulla vuonna 1917. Hitler oli tuolloin 28-vuotias sotilas ensimmäisen maailmansodan rintamalinjojen tuntumassa. Nuoren naisen mukaan mies ilmestyi paikalle harvoin, vei hänet kävelyille pelloille ja puhui pitkään saksaksi, mutta sellaisella sävyllä, joka muistutti enemmän puhetta joukolle kuin keskustelua kahden ihmisen välillä. Poika syntyi seuraavana keväänä, kun Hitler oli jo palannut Saksaan.
Jean-Marie annettiin myöhemmin adoptoitavaksi, ja hän sai uuden nimen Loret. Hän varttui tietämättä isästään mitään. Vasta äidin paljastus vuosikymmeniä myöhemmin sai hänet katsomaan omaa elämäänsä uudella tavalla.
Samankaltaisuuksia löytyi – mutta onko niitä riittävästi?
Loret alkoi etsiä todisteita, jotka joko vahvistaisivat tai kumoaisivat äitinsä väitteen. Hän kiinnitti huomiota omaan ulkonäköönsä ja siihen, miten hänen kasvonpiirteensä muistuttivat Hitleristä tuttuja kuvallisia ominaisuuksia.
Asiantuntijat vertailivat hänen käsialaansa Hitlerin käsialaan ja löysivät samankaltaisuuksia. Myöhemmin esiin nousi myös asiakirjoja, joiden mukaan Charlotte Lobjoielle oli toimitettu rahaa saksalaisten upseerien kautta toisen maailmansodan aikana. Naisen ullakolta löytyi lisäksi Hitlerin signeeraamia maalauksia. Myös Hitlerin omasta maalauksesta on löydetty hahmo, joka muistuttaa Lobjoieta.
Yksittäisinä havaintoina nämä seikat eivät todista isyyttä, mutta ne muodostavat kokonaisuuden, jota ei ole onnistuttu täysin sivuuttamaan. Loret itse kuvasi omaelämäkerrassaan, miten tieto mahdollisista juurista repi hänen identiteettiään. Hän kirjoitti pettymyksestä, häpeästä ja siitä epävarmuudesta, jonka kanssa hän joutui elämään. Loret kuoli vuonna 1985 ilman varmaa vastausta.
Viimeistä vahvistusta ei saatu
Asiaa ei koskaan ratkaistu tieteellisesti edes Hitlerin elossa olevien lähisukulaisten kautta, vaikka mahdollisuus olisi ollut olemassa. Syitä siihen, miksi menetelmiä ei käytetty tai miksi varmaa selvitystä ei tehty, ei ole koskaan selitetty tyhjentävästi. Tämä on jättänyt tarinaan tilan, joka on vuosikymmenten ajan ruokkinut arveluja ja jatkokysymyksiä.
Hitlerin elämä ja kuolema ovat tarkasti dokumentoituja, mutta hänen yksityiselämänsä ympärillä on edelleen kohtia, joihin ei saada enää koskaan lopullista varmistusta. Lopullista vastausta Hitlerin mahdollisista lapsista ei ehkä koskaan saada. Virallisen historian mukaan hänellä ei ollut jälkeläisiä. Ranskalaisen Jean-Marie Loretin tarina jää toistaiseksi välitilaan: se on kiinnostava, paikoin uskottavakin, mutta vailla kiistatonta näyttöä. Varmaa on vain se, että elossa olevat sukulaiset ovat tehneet kaikkensa irtautuakseen nimestä, joka kantaa mukanaan mittaamatonta tuhoa.
Ehkä se, että suku näyttää sammuvan tähän sukupolveen, on lopulta ainoa osa tätä tarinaa, joka tuntuu oikealta.
Lähde: ati
