Helsingin Senaatintorin laidalla alkaa jyrähdellä, kun Valtioneuvoston linnan sisäpihalla ja Hallituskadun alla käynnistyvät louhinta- ja räjäytystyöt.
Valtion historiallisia hallintokortteleita uudistetaan kaikkiaan 335 miljoonalla eurolla, mutta hankkeen kiistellyin osa liittyy yli sata vuotta vanhan painotalon kohtaloon.
Vielä syksyllä 2024 valtio suunnitteli rakennuksen säilyttämistä, mutta seuraavana vuonna hyväksyttiin asemakaava, joka salliikin sen purkamisen.
Keskustassa räjähtää jopa kolme kertaa päivässä
Senaatti-kiinteistöjen 11. marraskuuta julkaiseman tiedotteen mukaan Hallituskadun alla louhitaan helmikuuhun 2027 ja linnan sisäpihan alla kevääseen 2028 saakka.
Räjäytyksiä tehdään arviolta kaksi tai kolme päivässä, ja sisäpihalla meluavat työt voivat jatkua arkisin kello 22:een sekä lauantaisin kello 18:aan asti.
Työmaan ulkoalueella voimakkaasti meluavia töitä tehdään arkisin kello 7–18, ja lähialueen asukkaat voivat tilata räjäytyksistä ennakkoilmoituksen.
Valtio päätti säilyttää painotalon – sitten suunta muuttui
Valtioneuvoston linnan sisäpihalla sijaitseva entinen senaatin painotalo rakennettiin vuosina 1897–1900 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan.
Kun Helsingin kaupunginvaltuusto palautti rakennuksen purkamisen mahdollistavan kaavan valmisteluun keväällä 2024, valtio laati uuden suunnitelman, jossa historiallinen painotalo säilytettäisiin ja siihen liitettäisiin uusia rakennusosia.
Valtioneuvoston kanslia kertoi säilyttävästä ratkaisusta vielä syyskuussa 2024, mutta tammikuussa 2025 esiteltiin jälleen suunnitelma, jossa painotalo purettaisiin uudisrakennuksen tieltä.
Historiallisen talon suojelu poistettiin
Painotalon suojelu on herättänyt vastustusta jo ennen lopullista asemakaavapäätöstä, sillä Uudenmaan ELY-keskus jätti rakennuksen suojelun ulkopuolelle kesäkuussa 2022 tekemässään päätöksessä.
Suomen Arkkitehtiliitto huomautti vuonna 2023, että painotalo oli suojeltu aiemmassa asemakaavassa, ja arvosteli suunnitelmaa rakennusperinnölle peruuttamattomista seurauksista.
Rakennussuojelujärjestöt yrittivät saada suojelupäätöksen muuttumaan oikeusteitse, mutta korkein hallinto-oikeus ei lokakuussa 2025 myöntänyt valituslupaa, eikä oikeusprosessi estänyt purkusuunnitelman etenemistä.
Painotalosta löytyy myös Eiffel-yhteys
Suomen Arkkitehtiliiton mukaan painotalossa on rakennushistoriallisesti poikkeuksellinen yksityiskohta, joka yhdistää sen maailmankuuluun insinööriin Gustave Eiffeliin.
Liiton vuoden 2023 muistutuksen mukaan rakennukseen vuonna 1904 lisätyn latomosalikerroksen niitatut rautaristikot ovat Eiffelin suunnittelemat.
Arkkitehtiliitto katsoo, että painotalon purkaminen merkitsisi arvokkaan rakennusperinnön menetystä, eikä hankkeen välttämättömyyttä ole sen mielestä perusteltu riittävästi.
Rakennusta harkittiin nostettavaksi puolitoista metriä
Helsingin kaupungin mukaan painotalon perustukset ovat suunniteltujen maanalaisten tilojen tiellä, eikä rakennuksen kapeaan runkoon mahdu valtioneuvoston tarvitsemia nykyaikaisia kokoustiloja.
Suunnittelussa tutkittiin jopa vaihtoehtoa, jossa historiallista rakennusta olisi nostettu puolitoista metriä ylöspäin, jotta sen alle voitaisiin rakentaa uusia tiloja.
Vaihtoehtoon liittyi kuitenkin merkittäviä teknisiä riskejä ja lisäkustannuksia, joten Helsinki hyväksyi kesäkuussa 2025 asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa painotalon korvaamisen uudisrakennuksella.
Valtio vetoaa turvallisuuteen ja Nato-jäsenyyteen
Valtioneuvoston kanslia perustelee uudistusta muun muassa muuttuneella turvallisuustilanteella, Suomen Nato-jäsenyydellä sekä valtiojohdon tarvitsemilla uusilla neuvottelu- ja mediatiloilla.
Valtioneuvoston kanslian toimialajohtaja Heikki Hovi on perustellut uudisrakennusta sillä, että turvallisuusvaatimukset voidaan toteuttaa uusissa tiloissa ilman yhtä laajoja muutoksia Engelin suunnittelemaan suojeltuun linnaan.
Kaupungin mukaan uudisrakennusta on myös madallettu yhdellä kerroksella ja sen ulkoasua muokattu paremmin historialliseen empirekokonaisuuteen sopivaksi.
Kahden korttelin remontti maksaa 335 miljoonaa euroa
Senaatti-kiinteistöjen mukaan kahden hallintokorttelin uudistamisen kustannusarvio on 335 miljoonaa euroa ennen arvonlisäveroa, ja hankekokonaisuuden laajuus on noin 50 000 bruttoneliömetriä.
Pelkästään Valtioneuvoston linnan peruskorjauksen ja mahdollisen laajennuksen kustannusarvio on noin 195 miljoonaa euroa, josta Constin sopimusosuus on noin 171 miljoonaa euroa, jos myös laajennus toteutuu.
Constin tammikuussa 2026 julkaiseman tiedotteen mukaan uudisrakennuksen toteutus riippuu vielä lupa- ja päätösprosesseista, joten koko 195 miljoonan euron hankesisältöä ei voi pitää lopullisesti varmistuneena.
Ministeriöitä keskitetään ja kiinteistöjä myydään
Ennen remonttia Valtioneuvoston linnassa työskenteli valtioneuvoston kanslian, oikeuskanslerinviraston ja valtiovarainministeriön henkilöstöä sekä ministereitä esikuntineen.
Valtioneuvoston kanslia haluaa keskittää nykyisin hajallaan olevia ministeriöiden toimintoja kahteen kortteliin, joissa työtilat, tekniset järjestelmät ja turvallisuusjärjestelyt uudistetaan.
Hankkeen yhteydessä valtio suunnittelee luopuvansa kiinteistöistä osoitteissa Eteläesplanadi 16, 10 ja 4, Aleksanterinkatu 7 sekä Meritullinkatu 10, ja myyntituloilla on tarkoitus kattaa merkittävä osa uudistuksen kustannuksista.
Ministerit linnaan vasta vuonna 2031
Valtioneuvoston linna tyhjennettiin peruskorjauksen tieltä, ja ministerit sekä suuri osa henkilöstöstä muuttivat väliaikaisiin tiloihin Helsingin keskustassa.
Samalla rakennuksen talotekniikka, energiatehokkuus, esteettömyys ja työtilat uudistetaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, ja valmistumista tavoitellaan vuoden 2030 loppupuolella.
Uudistetut tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2031, mutta hankkeen lopullinen nettokustannus riippuu vielä toteutuvista rakennusmenoista, mahdollisesta uudisrakennuksesta ja kiinteistöjen myyntituloista.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Valtiolle yllätys: Veroja kevennettiin – silti Suomesta kerättiin 2,3 miljardia enemmän
Helsinki suunnittelee terassivuokriin jopa 21 prosentin korotuksia – ravintola-ala älähti
