Pikkujoulukausi tunnetaan juhlien, kimalluksen ja glögin lisäksi ilmiöistä, jotka nousevat esiin keskusteluissa vuodesta toiseen: häirintätilanteet, epämukavat kohtaamiset ja ylilyönnit. Moni miettii, onko kyse todellisesta riskistä vai vain sitkeästä mielikuvasta.
Tilastot eivät osoita piikkiä, mutta se ei kerro koko totuutta
Suomessa poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2023 seksuaalirikoksia ilmoitettiin lähes 9 100, ja vuoden 2024 alku jatkoi nousua. Kun tilastoja tarkastellaan kuukausitasolla, marraskuuhun ei kuitenkaan osu selkeää hyppäystä, joka erottuisi muista kuukausista.
Silti näin lyhyt vastaus olisi liian yksinkertainen. Seksuaalirikoksiin liittyvä todellisuus on monimutkaisempi kuin yksittäinen tilastokäyrä.
Lue myös: Sanavalinnoilla on väliä – siksi “suhde” ei sovi kuvaamaan aikuisen tekoa lasta kohtaan
Seksuaalirikokset ovat piilorikollisuutta
Valtaosa seksuaalisesta väkivallasta ei koskaan päädy poliisille. Moni ilmoittaa vasta viiveellä, ja osa ei ilmoita lainkaan. Kun rikosilmoitus tehdään, tekopäivä voi olla jopa kuukausia aiemmin.
Tämä viive ja ilmoittamatta jättäminen tekevät kausivaihtelun havaitsemisesta tilastojen avulla lähes mahdotonta. Kysymys ei siis ole vain siitä, mitä tapahtuu, vaan myös siitä, milloin uhri pystyy ja jaksaa kertoa siitä viranomaisille.
Lue myös: Tutkimus selittää, miksi sinusta tulee uupuneena yhteistyöhaluton ja ilkeä
Lakimuutos hämärtää trendejä
Vuoden 2023 alussa Suomessa siirryttiin suostumukseen perustuvaan raiskauslakiin. Lakimuutos lisäsi ilmoitusten määrää ja muutti rikosnimikkeiden rajoja. Tämä tarkoittaa, että vertailu aiempiin vuosiin ei ole suoraviivaista. Ero eri vuosien ja kuukausien välillä voi johtua osittain lakimuutoksesta eikä pelkästään todellisesta kasvusta tietyllä jaksolla.
Kun lakia ja sen soveltamista uudistetaan, myös tilastot “hyppäävät”, vaikka ihmisten käyttäytyminen ei muuttuisi yhtä nopeasti.
Lue myös: Karmeimmat pikkujoulumokat: pihejä järjestäjiä ja humalaisia ylilyöntejä
Kausi näkyy muualla kuin rikosnimikkeessä – olosuhteissa
Poliisi raportoi pikkujoulukauden tuovan joka vuosi tavallista enemmän häiriökäyttäytymistä. Kaduilla ja ravintoloissa on enemmän rattijuopumuksia, tappeluita ja humalaisia, jotka tarvitsevat apua. Vaikka tämä ei suoraan tarkoita, että seksuaalirikokset lisääntyisivät, se kertoo, että riskiä lisääviä tilanteita on yksinkertaisesti enemmän.
Moni häirintä- tai väkivaltatilanne syntyy juuri silloin, kun juodaan tavallista enemmän, kun porukka on isolla joukolla liikenteessä ja kun yksittäiset ihmiset katoavat hetkeksi muiden näkyvistä. Seurueet sekoittuvat, valvonta vähenee ja työporukan valtarakenteet pehmenevät alkoholin myötä. Tilasto ei näytä näitä tilanteiden vivahteita, mutta kokemukset näyttävät.
Työpaikan vastuu ulottuu myös juhlailtaan
Työturvallisuuslaki ja yhdenvertaisuuslaki ovat yksiselitteisiä: työnantajan on puututtava häirintään myös silloin, kun se tapahtuu työpaikan järjestämässä tilaisuudessa, vaikka tilaisuus olisi työajan ulkopuolella.
Lue myös: Oletko jo huomannut tämän uuden jauhelihan kaupan hyllyssä?
Tämän vuoksi monissa työpaikoissa on viime vuosina otettu käyttöön turvallisemman tilan ohjeistuksia, selkeitä toimintamalleja häirintään puuttumiseen sekä käytäntöjä, joilla alkoholin käyttöä juhlissa rajataan tai ainakin valvotaan paremmin. Joissakin paikoissa on otettu käyttöön myös erillisiä palautekanavia, joiden kautta juhlien jälkeen voi kertoa koetusta häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä.
Miksi tästä on silti tärkeää puhua?
Kulttuuri muuttuu vain, jos siitä puhutaan ja jos siihen puututaan. Jokainen kokemus on todellinen, vaikka tilasto ei erottelisi, sattuiko se marraskuun pikkujoulussa vai jonain tavallisena viikonloppuna.
Jokainen, joka joutuu häirinnän tai väkivallan kohteeksi pikkujouluiltana, ansaitsee tulla kohdatuksi ja kuulluksi, ei vähätellyksi.
Tilastot eivät kerro kaikkea. Kulttuuri kertoo.
On selvää, että pikkujoulut eivät sellaisenaan lisää seksuaalirikoksia tilastollisesti mitattavalla tavalla. Sen sijaan ne luovat ympäristön, jossa riski kasvaa. Siksi kysymys ei lopulta ole siitä, mitä marraskuussa tapahtuu numeroiden tasolla, vaan siitä, mitä me teemme käytännössä.
Turvallinen juhliminen on aina yhteinen päätös.