Tanssit parfyymipilvessä

Mitä Walter de Camp tilasikaan Wanhan Tanssikellarin lihatiskiltä?

Wanhan tanssikellarissa yhdistyvät ilo ja epätoivo.
Wanhan tanssikellarissa yhdistyvät ilo ja epätoivo.

Ensivisiitti Wanhan tanssikellariin on shokeeraava elämys, jees, jees. Ihminen on niin tottunut nuoruuden ja virheettömän kauneuden ihanteeseen, että päälle nelikymppisten hilluminen korkokengissä ja juhlaklenningeissä vaikuttaa lähes pornografiselta. Miksi nämä esteettisesti haasteelliset henkilöt eivät ole malttaneet jäädä nyhjöttämään tuulipuvuissaan laskevan auringon maille? Onko heidän ihan pakko pitää hauskaa?

Enkä ole tätä kirjoittaessani vielä edes käynyt Wanhan tanssikellarissa helteisen kesäpäivän iltana.

“Se on aika hirveä näky”, eräs varttunut kesätanssijatar huokaisi.

“Naiset pukeutuvat silloin todella paljastavasti, läpikuultaviin asuihin.”

Tämän järkevän tarkkailijan mielestä naisten kannattaisi peittää rupsahtaneet ja pullistuneet lihansa mahdollisimman visusti. Mutta kauneus on katsojan silmässä ja silmä on tottuva elin. Kun ensimmäisen kerran astuu sisään pornokauppaan ja näkee ne dildot ja pumpattavat Barbarat nielu ammollaan, on kauhuissaan. Tunnin kuluttua voisi ryhtyä jo pornokaupan myyjäksi, koska kaikki tuotteet vaikuttavat normaaleilta.

Wanhan tanssikellarissa silmä alkaakin pian erottaa mukiinmeneviä, jopa kauniita ja haluttaviakin yksilöitä. Tuota voisin vaikka lykkäistä! Eikä ole epäilystäkään, etteivätkö siellä hippaavat naiset olisi varsinaisia lemmen pikkujättiläisiä. Uuni kuumana. Heistä näkee kilometrien päähän, että he ovat kyltymättömiä halussaan. Ainoastaan miesten iän karttuessa heikkenevä potenssi pystyy hillitsemään heitä.

Wanhan tanssikellarin naiset ovat yleisesti ottaen myös ikäisiään kanssasisaria paremmassa kuosissa. He ovat vähemmän ylipainoisia, suomalaisiksi yli nelikymppisiksi yllättävän hyväkuntoisia, vyötärön omaavia eli kurvikkaita pakkauksia.

Eräs seikka on kuitenkin otettava huomioon. Wanhan tanssikellari tulvii perjantai- ja lauantai-iltaisin parisuhde-epäonnistujaveteraaneja. Monillakaan näistä ilottelijoista ei taatusti ole ansioluettelossaan vähääkään kestävämpää onnellista parisuhdetta. Pöydissä pälyilijöistä henkii tukahdutettu epätoivo. Please, Jeesus jos olet olemassa, pliis, anna mun löytää oma mies!

Niin, ne miehet! Tullaan nyt sitten sen sukupuolen edustajiin. Wanhan tanssikellarissa perjantai- ja lauantai-iltoina naisia innokkaasti tanssiin hakevia miehiä katsellessa pyrkii mieleen, että heissä saattaa ruumiillistua monien sosiologinaisten pahimmat kauhukuvat: alkoholin liikakäyttö, krooninen taipumus kumppanin pettämiseen ja perheväkivalta. Lisäisin luetteloon vielä yhden seikan, jonka sosiologit ovat tutkimuksissaan jättäneet liian vähälle huomiolle: monet miehet ovat tyhmiä.

But, kaikki ihmiset Wanhan tanssikellarissa osaavat tanssia, ja porukassa on herkkupalojakin, niin naisissa kuin miehissä, ei pelkkä epätoivo vaan myös ilo on ylimmillään.

Wanhan tanssikellarissa esiintyy jatkuvalla syötöllä “Suomen viihdetaivaan huippuartisteja”. Tässä Helsingin keskustan kellarissa voi nauttia tuhdin annoksen Lea Lavenia, Frederikiä, Meiju Suvasta, Kari Tapiota (jos kunto kestää), Dannyä, Anna Hanskia, Eijaa, Marita Taavitsaista, kulloistakin tangokuningasta ja – kuningatarta ja – Mattia ja Teppoa.

Olin paikalla katse kuumana kun Matti ja Teppo esiintyivät Wanhan tanssikellarissa. Illan aloitti lämmikkeeksi Matin ja Tepon bändi. Tähtien esiintymisajan lähestyessä joukko romaninaisia työntyi fanittamisasemiin tanssilattiaa ja esiintymisaluetta erottavan kuparoidun kaiteen ääreen. Sitten kuulutettiin tilanteeseen sopivan lakonisesti: “Hyvät naiset ja herrat, Matti ja Teppo.” Samalla hetkellä kun veljekset astuivat esiin hämärästä backstageaukosta, pienellä poninhännällä koristautunut vammaisavustajapoika ilmestyi jostain ja työnsi kaiteen luokse rullatuolissa kenottavan vammaisen. Matin ja Tepon laulaessa Kaiken takana on nainen ja muita tappavan tehokkaita hittejään, avustaja liekutti rullatuolia kuin kehtoa. Voi kun hellyttävää!

Silloin oli torstai ja naisten tanssit. Minulla oli onneksi oma naisavustaja (ei Kelan kustantama), joka varjeli minua naisten tanssiinpyynnöiltä. Muuten olisin ollut kusessa. Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat nimittäin Wanhan tanssikellarissa aivan toisenlaisia iltoja kuin perjantai ja lauantai. Silloin paikan valtaavat tanssinharrastajat. He ovat ihmisiä, jotka osaavat tanssia älyttömän hyvin. En olisi mitenkään selvinnyt siitä tilanteesta ilman esiliinaa.

Näinä arki-iltoina bändit eivät pyri lietsomaan seksuaalista kiihtymystä vaan musiikkia soitetaan ennen kaikkea tanssimista varten. Kaksi foxia, kaksi tangoa, kaksi valssia ja sitä rataa. Ja kaikki ovat selvin päin. Miesten joukossa on muutamia parkkiintuneita naistennaurattajia, mutta suurin osa vaikuttaa tanssia harrastavilta insinööreiltä. He tanssivat hyvin, kukin omalla tyylillään, mutta he ovat vihlovan pitkästyttäviä ihmisinä. Naiset ovat varsinaisia tanssijavemputtimia. He kykenevät heittäytymään koroillaan ja tanssitällingeissään mihin tahansa tyyliin ja rytmiin ja heidän kasvoiltaan loistaa huumorintaju ja elämänilo.

Torstain naistentansseissa taso on korkeimmillaan. Silloin miehen ei todellakaan kannata mennä Wanhan Tanssikellariin, jos ei osaa tanssia kohtuullisesti. Pitää vähintään osata foxia hitaasti ja nopeasti ja pystyä vaihtamaan vaihdetta tanssin aikana. Perjantaina ja lauantaina selviää jo vähemmälläkin taidolla.

“Onhan se vähän ikävää käydä viikonvaihteessa Wanhan tanssikellarissa, kun siinä tulee sellainen tunne että on tyrkyllä”, sanoi tämä nainen, joka kritisoi sisartensa paljastavaa pukeutumista.

“Mutta siellä saa niin helposti kosketuksen miehiin.”

Ehdotinkin eräälle viisikymppiselle, vakavassa miehen puutteessa viruvalle naiselle pistäytymistä Wanhan tanssikellariin jonain viikonvaihteena. Hänen ilmeensä kiristyi ja hän torjui ajatuksen täysin. “Joku tuttu voisi nähdä minut ja luulla, että olen siellä tositarkoituksella”, hän sanoi.

Nainen siis katsoo kuuluvansa sisäpiiriin, ja olettaa maineensa kärsivän, jos hänet nähdään ilottelemassa kokeneen lihan paratiisissa. Mutta nehän ovat vain tanssit! Kai nyt ihminen vielä saa mennä tansseihin?

6 kommenttia

kesäleidi

27.6.2007 23:20

No niin. On kesä ja tanssilavat parhaimmillaan. Tanssin "harrastus" tanssipaikoilla on oikeasti raaempaa peliä, kuin mitä annetaan ymmärtää. Minä olen 27 - vuotias naishenkilö, ja pidän kyllä myöskin lavatansseista kuin myös discoistakin. Ja osaan tanssia. Ensinnäkin kun tämän ikäluokan ihminen menee humppatansseihin(yleensä naisystävän kanssa), niin kyllä saa tanssikaveria odottaa jos ei itse ole aktiivinen. Jos joku tulisikin hakemaan, niin yleinen ikä hakijalla on 50-60 vuotta. No, en ole ikärasisti, mutta kun pari foxia on vedetty, niin tulee kysymys: "lähetkö minulle emännäksi, ois maita ja mantuja ym." Että siinä meni tanssihalut.

Entäs sitten nämä pariskunnat, jotka pitävät parisuhdettaan yllä käymällä tanssikursseilla ja pääsevät sitten myöhemmin esittelemään taitojaan koko kansalle. Tilataan ilmainen kannu jäävettä pöytään ja istutaan sivistyneesti kahden kesken. Ja tietysti käydään mallikkaasti lavalla pyörähtämässä(ja se on kyllä oikeesti kaunista katseltavaa!). Hieno homma! Ravintolan pitäjäkin tykkää ku on isolla rahalla tilattu Matti ja Teppo esiintymässä, mutta kassa ei kilahtele. Ja annas kun "vieras" nainen menee hakemaan tanssitaidon omaavan aviomiehen parketille, niin pitkin hampain päästetään yhelle humpalle. Tai sitten ei.

Mut kyllä me naisetkin osataan. Pitkin iltaa on jo seurattu, et kuka osaa tanssia ja kuka ei. Ja jos joku tahkojalka tulee pokaamaan, niin keksitään joku heppoinen tekosyy(esim. just menossa tilaamaan tai ei just tätä tanssityyliä ym...) ja annetaan pakit. Valitettavasti jotkut tahkojalat eivät vihjeitä tajua. Pitäis harjoitella ensin vaikka äitin opissa ja lähteä sit vasta parketille. Ja jos sitten säälistä lähtee tämmöisen henkilön kanssa tanssimaan, niin toivoo vaan että biisi ois lyhyt ja heittää tylsiä katseita ystävien suuntaan. Ja sitten voi varoitella ystäviä kyseisestä tahkojalasta. Julmaa!

No mutta. Itse olen tanhunnut ja tanssinut pennusta asti ja viime talvena lähin sitten yksin lavatanssikurssille, kun miestä ei kiinnostunut. En tiedä mistä nyt tuulee, mutta mieheni itse ehdotti lähtevänsä mukaan ensi syksynä. Siis tulee vielä meilläkin aika jolloin tilaamme kannun jäävettä oluen sijaan tuijottelemme kengän kärkiä humppatansseissa!

Siis tarinan opetus: tilaa olut ja ota tämä tanssihommakin vähän rennommin, niin kyllä se siitä!

Näitä aikoja odotellessa hyvää kesää ja hyviä lavoja kaikille!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

dooriis

28.6.2007 14:08

Se on sääli, että Helsingissä ei enää oikein ole noita 'oikeita'tanssi paikkoja. Joten on sitä itsekin tullut useaan otteeseen eksyttyä Wanhan kellariin, hyvän bändin johdattelemana.

Mutta se meininki mikä siellä on...No ehkä sitten, kun ikää karttuu enemmän, niin oppii sitäkin katsomaan hieman vähemmän huvittuneena. Onhan se mukavaa, jos ihmiset yrittävän.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ei humppaa kiitos

30.6.2007 13:40

Mitä "hellyttävää" siinä on, että vammainen lähtee tansseihin. Ihminen se on siinä kuin tämä keski-ikäinen toimittajakin, joka morkkaa kaltaisiaan pitäen itseään parempana kuin muut. Hyvä, että on vammaisella se ponnaripäinen avustaja, joka auttaa ihmistä toteuttamaan omaa elämäänsä. voisi mennä toimittajakin toteuttamaan itseään teinibaariin ja kuvitella olevansa hehkeempi kuin onkaan. ja - en käy tansseissa, en ole vammainen enkä keski-ikäinen. silti juttu oli ärsyttävän asenteellinen ja läpinäkyvän provosoiva.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kotoo töihin

1.7.2007 00:08

Walter. Näkemäsi "vammainen" saattoi olla juuri hän, jonka yli känninen venäläinen rekkakuski ajoi pari vuotta sitten. Matkalla Espoosta töihin, samassa keskiluokkaisessa aamuruuhkassa jossa sinäkin joka aamu ajat.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kaikki me vanhenemme

3.7.2007 00:09

Artikkelin ikärasismi ja naisviha (siis yli 40-vuotiaiden naisten) hämmästyttää. Varsinkin kun kirjoittaja on tiettävästi itse mollaamiaan ihmisiä vanhempi!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

desin

13.7.2007 15:45

Todella ilkeän julmasti kirjoitettu kuvaus vammaisen illanvietosta. Asenteestasi päätellen omassa päässäsi on pelkkää paskaa tuutin täydeltä,YÖK! Juuri ilman tuollaisia asennevammaisia ääliöitä maailma olisi paljon parempi paikka!!!Juttu oli muutenkin kirjoitettu halveksien, ikään kuin olisit itse jotenkin näiden kuvailemiesi ihmisten yläpuolella. Paljastit artikkelissa todella nololla tavalla jotain itsestäsi...Lisäksi, jokaisessa baarissa ja yökerhossa jotka maa päällään kantaa, väreilee ilmassa ilo ja epätoivo, parfyymi haisee ja ihmisellä ikävä toisen luo. Ja kaikki viimeaikaiset tutkimuksethan ovat osoittaneet että yli nelikymppinen tanssitaitoinen insinöörimies on maailman "epäkiinnostavin ihminen" Niinhän sen täytyy olla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi