Lapsuuden tärkeimmistä ihmissuhteista puhuttaessa katse kääntyy melkein aina äitiin ja isään.
Harvardin yliopiston pitkässä seurannassa vahvempi yhteys löytyi kuitenkin vielä saman katon alta.
Se oli suhde veljeen tai siskoon.
Samoja miehiä seurattiin 30 vuotta
Robert Waldingerin, George Vaillantin ja E. John Oravin tutkimuksessa seurattiin 229 miestä noin 20-vuotiaista 50-vuotiaiksi.
Tietoa kerättiin nuoruudessa sekä miehiltä itseltään että heidän vanhemmiltaan, ja elämää seurattiin haastatteluilla vuosikymmenten ajan.
Aineisto on poikkeuksellisen pitkä mutta myös kapea: osallistujat olivat miehiä ja sota-ajan sukupolvea.
LUE LISÄÄ: Miksi jotkut sisarukset ovat erottamattomia ja toiset etäisiä? 5 yleisintä syytä
Sisarussuhteella oli pitkä varjo
Tutkijat arvioivat, millaiset suhteet miehillä oli ollut sisaruksiinsa ennen 20 vuoden ikää.
Huonompi sisarussuhde liittyi suurempaan todennäköisyyteen sairastua vakavaan masennukseen 50 ikävuoteen mennessä.
Yhteys näkyi vielä senkin jälkeen, kun laskelmissa otettiin huomioon lapsuuden vanhempisuhteet ja masennuksen esiintyminen suvussa.
Vanhempisuhde ei ennustanut samaa
Kun sisarussuhteet ja suvun masennustausta otettiin huomioon, huonot suhteet vanhempiin eivät enää ennustaneet masennusta.
Tulos ei tarkoita, etteivät vanhemmat merkitsisi.
Waldinger huomautti itse, ettei tässä miesjoukossa vanhempisuhteissa ehkä ollut riittävästi kaikkein vaikeimpia tapauksia, jotta niiden merkitys olisi tullut näkyviin.
Kyse ei ollut vain vaikeasta kodista
Helppo selitys olisi, että riitaisat sisarukset kertovat pelkästään hankalasta perheestä.
Juuri sitä tutkijat yrittivät erotella ottamalla huomioon sekä vanhempisuhteet että suvun taustan.
Sisarussuhteen yhteys säilyi, eli se kertoi myöhemmästä masennuksesta jotain, mitä vanhempisuhde ei selittänyt.
Sama näkyi lääkkeiden käytössä
Masennuksen lisäksi tutkijat seurasivat rauhoittavien lääkkeiden, unilääkkeiden ja piristeiden käyttöä.
Huonommat sisarussuhteet liittyivät myös näiden yleisempään käyttöön.
Alkoholin väärinkäyttöön tai riippuvuuteen sisarussuhteen laatu ei sen sijaan liittynyt.

Tutkijat eivät tiedä, mikä sisarusten välillä ratkaisee
Waldinger esitti kaksi vaihtoehtoa.
Läheinen sisarussuhde voi opettaa taitoja, joista on hyötyä myöhemmissä ihmissuhteissa.
Toinen mahdollisuus on, että vaikeus muodostaa läheinen suhde sisarukseen on jo itsessään varhainen merkki myöhemmästä masennusalttiudesta.
Sisarusta ei tutkita yhtä paljon kuin vanhempia
Myöhemmissäkin tutkimuksissa sisarussuhteiden lämpö, tuki ja ristiriidat on yhdistetty sekä nuorten että aikuisten hyvinvointiin.
Silti lapsuuden ihmissuhteita käsittelevä tutkimus on painottunut vahvasti vanhempiin.
Jotain kertoo sekin, että sisarustulos on yksi Harvardin vähiten siteeratuista tutkimustuloksista, vaikka se koskee lähes kaikkia.
Sisarusta ei valita
Ystävän voi vaihtaa ja parisuhteesta voi lähteä.
Sisaruksen kanssa eletään ensimmäiset vuodet samassa perheessä, samojen sääntöjen ja samojen kriisien keskellä.
Ero vanhempaan on siinä, että sisarukset kohtaavat toisensa vertaisina, mikä tekee suhteesta oman harjoituskenttänsä läheisyydelle ja riitelylle.
Ero näkyi siinä, oliko läheistä suhdetta yhteenkään
Waldinger nosti tutkimuksen julkaisun yhteydessä esiin yksityiskohdan, joka ei näy otsikosta.
Miehet, joilla ei ollut lapsuudessaan läheistä suhdetta yhteenkään sisarukseen, sairastuivat seurannan aikana masennukseen useammin kuin ne, joilla läheinen suhde oli.
Se ei todista, että yksi hyvä sisarussuhde suojaisi masennukselta, mutta se siirtää veljen ja siskon lapsuuden ihmissuhteissa aivan eri asemaan kuin mihin heidät yleensä ymmärretään laittaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tutkijat seurasivat ihmisiä 30 vuotta: Lapsuuden ystävyyssuhteet ennustavat aikuisiän parisuhteen
Oletko tottunut joustamaan ja selviytymään? 6 piirrettä paljastaa ison perheen kasvatin