Kuopus hurmaa sukulaiset, esikoinen huolehtii aikatauluista ja keskimmäinen yrittää pitää rauhan.
Luonnehdinnat kuulostavat monessa perheessä niin tutuilta, että ne muuttuvat huomaamatta tosiasioiksi.
Tutkimuksessa sisarusaseman ja persoonallisuuden suhde on osoittautunut paljon hankalammaksi.
Se on myös kääntynyt kymmenessä vuodessa kertaalleen ympäri.
Yli 20 000 ihmisen tutkimus horjutti sisarusmyyttejä
PNAS-tiedelehdessä julkaistu tutkimus kuuluu alan tunnetuimpiin.
Julia M. Rohrer ja Stefan C. Schmukle Leipzigin yliopistosta sekä Boris Egloff Mainzin Johannes Gutenberg -yliopistosta tarkastelivat kolmea laajaa kansallista aineistoa.
Mukana oli 5 240 yhdysvaltalaista, 4 489 brittiläistä ja 10 457 saksalaista eli yhteensä 20 186 ihmistä.
Aineisto oli riittävän suuri, jotta pienetkin erot olisi voitu havaita.
LUE LISÄÄ: Onko ystäväsi salaa kateellinen sinulle? Näistä merkeistä tunnistat sen
Esikoinen ei osoittautunut tunnollisemmaksi
Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä laajaa persoonallisuuspiirrettä.
Ne olivat ulospäinsuuntautuneisuus, tunne-elämän tasapaino, sovinnollisuus, tunnollisuus ja mielikuvitus.
Sisarusasemaan ei löytynyt johdonmukaisia eroja yhdessäkään näistä piirteistä.
Tutkimus ei siis tukenut käsitystä erityisen tunnollisista esikoisista tai erityisen seurallisista kuopuksista.
Myös saman perheen sisaruksia verrattiin keskenään
Tutkijat eivät tyytyneet vertaamaan eri perheiden esikoisia ja kuopuksia.
He tekivät analyysit myös saman perheen sisarusten välillä, mikä oli tutkimuksen tärkeä vahvuus.
Eri perheistä tulevien ihmisten vertailuun sekoittuvat helposti perhekoko ja perheiden erilaiset taustat.
Perheensisäinen vertailu vähentää osaa näistä ongelmista, vaikka sekään ei yksin todista syy-yhteyttä.
Älykkyydessä näkyi pieni ero
Yksi tulos erottui muista.
Esikoiset menestyivät keskimäärin hieman paremmin älykkyystesteissä kuin myöhemmin syntyneet sisarukset.
Samansuuntainen ero näkyi siinä, miten osallistujat arvioivat omaa älyllisyyttään.
Kyse oli ryhmätason keskiarvosta, eikä siitä voi päätellä yksittäisen esikoisen olevan kuopusta älykkäämpi.
Jatkotutkimuskaan ei löytänyt kuopuksen hurjapäisyyttä
Sama tutkijaryhmä palasi aiheen pariin vuonna 2017 ja tarkasteli rajatumpia ominaisuuksia.
Mukana olivat muun muassa elämäntyytyväisyys, hallinnan tunne, luottamus, riskinotto, kärsivällisyys, impulsiivisuus ja poliittinen suuntautuminen.
Näistäkään ei löytynyt merkityksellisiä sisarusasemaan liittyviä eroja.
Aiemmin havaittu pieni älyllisyyttä koskeva ero sen sijaan vahvistui myös tässä analyysissa.
Sitten yli 700 000 ihmisen aineisto muutti keskustelua
Tarina olisi helppo päättää tähän, ellei PNAS olisi julkaissut joulukuussa 2024 uutta ja huomattavan suurta tutkimusta.
Michael C. Ashton Brockin yliopistosta ja Kibeom Lee Calgaryn yliopistosta analysoivat ensimmäisessä aineistossaan 710 797 aikuisen persoonallisuustietoja.
Toisessa aineistossa oli 74 920 osallistujaa, joilta kysyttiin sisarusaseman lisäksi lapsuudenkodin lasten määrä.
Keskimmäisille sisaruksille tuli pieni yllätysvoitto
Uudemmassa tutkimuksessa keskimmäiset saivat keskimäärin korkeimmat pisteet rehellisyys–nöyryydessä ja sovinnollisuudessa.
Heidän jälkeensä tulivat kuopukset, esikoiset ja viimeisenä ainoat lapset.
Ero keskimmäisten ja ainoiden lasten välillä oli molemmissa piirteissä suurempi kuin missään aiemmassa suuressa tutkimuksessa.
Tästä ei kannata silti tehdä uutta persoonallisuushoroskooppia, sillä kyse on ryhmien keskiarvoista.
Sisarusten määrä merkitsi enemmän kuin järjestys
Kiinnostavin havainto ei koskenut syntymäjärjestystä lainkaan.
Rehellisyys–nöyryys ja sovinnollisuus olivat keskimäärin sitä korkeampia, mitä useamman lapsen kodissa ihminen oli kasvanut.
Kun tutkijat vertasivat samankokoisissa sisarusjoukoissa kasvaneita, syntymäjärjestyksen erot kutistuivat selvästi, mutta eivät hävinneet.
Esikoiset jäivät edelleen hieman keskimmäisiä ja kuopuksia matalammalle näissä kahdessa piirteessä.
Näin pienestä erosta on kyse
Tutkijat havainnollistavat löydöksen mittasuhteet itse.
Jos yksi ihminen poimitaan sattumanvaraisesti yhden lapsen kodista ja toinen vähintään kuuden lapsen kodista, jälkimmäinen saa sovinnollisuudessa korkeamman pisteen noin kuudessa tapauksessa kymmenestä.
Se on todellinen ero, mutta se on kaukana siitä, että sisarusasemasta voisi päätellä yksittäisen ihmisen luonteen.
Osa erosta katosi myös silloin, kun tutkijat ottivat huomioon perheen uskonnollisuuden.
Vanha tutkimus ei muuttunut vääräksi
Vuosien 2015 ja 2024 tulokset eivät ole niin suorassa ristiriidassa kuin miltä näyttää.
Vuoden 2015 tutkimus mittasi viittä laajaa persoonallisuuspiirrettä, kun taas uudemmassa käytettiin kuuden piirteen HEXACO-mallia.
Rehellisyys–nöyryys on juuri se piirre, jolla ei ole suoraa vastinetta viiden piirteen mallissa.
Sisarusasema ei kerro persoonallisuudesta
Tutkimus ei anna lupaa katsoa sisaruskatrasta ja päätellä, kuka on vastuunkantaja ja kuka kapinallinen.
Sisarusten määrään näyttää liittyvän joitakin keskimääräisiä eroja yhteistyöhalussa ja sovinnollisuudessa.
Erot ovat silti liian pieniä ja liian mutkikkaita luonneanalyysin pohjaksi.
Ehkä juuri siksi sisarusmyytit elävät niin sitkeästi, sillä ne tarjoavat muutamalla sanalla selityksen, joka tutkimukselta vie vuosikymmeniä.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: 5 persoonallisuuden piirrettä, joita kehittämällä menestyt paremmin ihmissuhteissa
